27.12.10

Eturauhasen pienennys mikroaaltohoidolla


Kanarialaislääkärini ennuste ei toteutunut. Lääkehoito ei auttanut loppuiäkseni. Jouduin eturauhasen pienennyskäsittelyyn. Tukholmassa sain valita perinteisen höyläyksen ja Ruotsissa kehitetyn mikroaaltokäsittelyn välillä. Valitsin jälkimmäisen, koska sen kerrottiin olevan helppo, ja koska sivuvaikutusten riski oli vähäisempi kuin höyläyksellä. Suomessa menetelmä on vähemmän tunnettu, mutta Vaasassa ja Turusssa sitä kuuulemma käytetään. Sain kokea, että ihan ongelmaton tämäkään menetelmä ei ole.

Päivitys 5.9.2014: Jouduin lopulta Suomessa eturauhasen höyläykseen. Tarkemmin jutun lopussa.

Tämän jutun alkuosa löytyy täältä
http://tapanim.blogspot.com/2010_02_01_archive.html

Denna artikel på svenska:
http://tapanim.blogspot.com/2010/12/mikrovagsbehandling-av-forstorad.html



Ehdin olla Kanarialla ja Tukholmassa annetuilla lääkekuureilla kolmisen kuukautta, kun jouduin toteamaan ettei lääkkeiden teho ollut toivottu. Pakottavat tarpeet ja yöjuoksut lisääntyivät vähin erin uudestaan. Lisäksi eturauhasta pienentävällä Avodartilla oli sivuvaikutus, jonka niin ruotsalainen kuin kanarialainen lääkäri olivat kiistäneet; potenssi häipyi eikä siihen auttaneet uuden ajan potenssilääkkeetkään.

Laserhoitoa ei suosita

Aleris-Sabbatsbergin sairaalan urologini antoi minulle kaksi vaihtoehtoa. Joko perinteinen höyläys tai mikroaaltohoito. Sen sijaan laserhoidosta Tukholman maakäräjät on huonojen tulosten vuoksi kokonaan luopunut. (Ruotsissa julkisesta sairaanhoidosta vastaa läänintasoinen maakäräjäorganisaatio, landsting.)

Urologini esitteli vaihtoehdot luvalla sanoen pintapuolisesti. Mikroaaltokäsittelyä (jota kutsutaan myös lämpöhoidoksi tai mikrolämpöhoidoksi) hän luonnehti helpoksi ja yksinkertaiseksi, ja tuloksia hyviksi. Tunnin käsittelyn jälkeen potilas pääsee kotiin, ja parin viikon jälkeen on jälkitarkastus, minkä jälkeen yleensä paikat ovat kunnossa. Sain kuukauden miettimisaikaa.

Hain itse internetistä lisätietoa, ja nämä kaksi ruotsinkielistä artikkelia saivat minut vakuuttumaan mikroaaltohoidosta.

http://www.lakartidningen.se/07engine.php?articleId=8668

http://www.sinoba.se/mikrovagor-effektiv-behandling-mot-aldersforstorad-prostata/development-of-feedback-microwave-thermotherapy-in-symptomatic-benign-prostatic-hyperplasia

Jälkimmäinen artikkeli on kansantajuiseksi tarkoitettu tutkimusseloste, jossa käydään läpi hoitomenetelmän useat kehitysvaiheet, ja hyvät lopputulokset löytyvät tekstin lopusta. Hyvin tiivistäen vertailu höyläykseen antaa tulokseksi, että mikroaaltohoito ei vaadi samanlaista leikkaussalikäsittelyä, vaan hoidetaan ns. polikliinisesti erikoislääkärin vastaanotolla. Se on siis hoitojärjestelmälle (maakäräjille) taloudellisesti edullinen. Myös hoitotulokset ovat olleet hyviä, sillä sivuvaikutuksia on vähemmän kuin höyläyksessä.

Myöhemmin löysin sivuston, joka vastaa melkein kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin ruotsiksi, lue täältä:

http://www.prostalund.com/

Vaasassa ja Turussa

Suomessa tämä hoitomuoto on vielä harvinainen Vaasan keskussairaalassa ja Turun yliopistollisessa sairaalassa tätä hoitoa kuitenkin annetaan, kertovat suomalaistlääkärit. Tässä linkki Vaasan keskussairaalan urologian potilasohjeiden  hoidosta kertovalle sivulle:

http://www.vaasankeskussairaala.fi/WebRoot/1013451/Potilasohjeet/Eturauhasen%20mikroaaltol%C3%A4mp%C3%B6hoito.pdf


Totta kai halusin nopean, helpon ja hyviä tuloksia antavan hoidon, vaikka ymmärtääkseni höyläyksestä saadut tulokset ovat monin verroin monilukuisemmat ja enimmäkseen hyviä nekin.

Tukholman maakäräjät teettää mikrolämpöhoidot Tukholman Liljeholmenissa sijaitsevassa yksityisklinikassa nimeltä Urologcentrum.

Mikroaaltohoidosta kerrotaan klinikan kotisivulla http://urologcentrum.se/
tri Lennart Wagrellin esittelyn yhteydessä. Hän on myös Lundissa edelleen kehitetyn hoidon kehittäjäryhmän jäsen. Olin siis kokeneissa käsissä. Hän kertoi ennen hoitoa mm., että käsittelyistä 90 prosenttia onnistuu hyvin, viitisen prosenttia joudutaan uusimaan ja lopuille joudutaan tekemään vielä höyläys tai muu toimenpide.

Päivitys 5.9.2014: Minulle jouduttiin lopulta tekemään vielä höyläys. Tarkemmin tekstin lopussa.

Lääkäriystäväni oli kehottanut minua varmistamaan, että hoito voidaan tarvittaessa myös uusia. Hän piti mikroaaltohoidon onnistumisprosenttia varsin hyvänä.

Lyhyt hoito ja kotiin

Koko hoito kesti reilun tunnin. Siihen kuului noin kymmenen minuutin keskustelu lääkärin kanssa, ja parinkymmenen minuutin hoidon esivalmistelu kahden sairaanhoitajan avustamana. Itse mikroaaltokäsittely kesti runsaat parikymmentä minuuttia.


Se tapahtui siten, että lääkäri työnsi virtsaputken kautta joustavan putken eturauhasen ja virtsarakon tienoolle, käsittelyneula oli putkessa. Sisäänmenoa helpotti paikallispuudutus samaan tapaan kuin muissakin urologisissa tutkimuksissa. Vähän tunkeilija tietysti paikoin kirpaisi.

Sen jälkeen neulaan alettiin johtaa mikroaaltovirtaa. (Lue tarkemmin täältä: http://www.prostalund.com/) Käsittelyn alkupuolella oli jonkin verran kipua, mutta ei mitenkään sietämätöntä. Sen sijaan loppuvaiheeseen oli luvassa virtsaamisen tarve ”kuin elefantilla” kuten lääkärini sitä luonnehti. Hoidon edetessä kroppani alkoi täristä ja sitä enemmän mitä kauemmin hoito kesti. Osasyy oli oma jännittämiseni kipua vastaan. Rakon ja eturauhasen tienoilla oli voimakas paineen tuntemus, eräänlaista tylppää kipua. Ja aivan lopussa jouduin tyhjentämään rakon, mikä oli myös odotettu tapahtuma, vaikka pyrkimyksenä oli pidättää mahdollisimman pitkään.

Hanakatetri

Hoidon päätyttyä virtsaputkeen laitettiin hoitoputken sijaan tyhjennysputki, katetri, jonka päässä oli hana. Tarpeen tullen avasin hanan ja laskettelin kevyesti tarpeeni ulos. Se oli luvalla sanoen varsin mukavaa.

Tarkoitus oli, että tämän tyhjennysputken kautta hoidossa irronnut kudos poistuisi – ilman apuputkea se ei onnistu vaan paikat menevät tukkoon. Tämän järjestelyn ansiosta saatoin elää jokseenkin normaaliin tapaan, ja hoidosta tulin Tukholman alkutalvessa kotiin julkisella kulkuneuvolla. Kulmakaupassa vietettiin adventin alkua.




Katetri oli tarkoitus poistaa kahden viikon kuluttua. Mutta ihan näin helpolla en päässyt. Jälkitarkastuksessa katetri poistettiin ja annoin mittalaitteeseen tyhjennysnäytteen. Jouduin hiukan ponnistelemaan ennen kuin mitään tapahtui, ja virtaus oli hitaanlaista. Tuomio oli sen mukainen. Hanakatetri laitettiin takaisin ja annettiin viikko lisäaikaa.

Mutta sittenkään tulos ei ollut odotusten mukainen. Virtaus oli edelleen liian heikko.

Kertakäyttökatetri

Nyt sain opetella kertakäyttöisen katetrin käytön. Siis työntämään virtsaputken kautta rakkoon 40 senttiä pitkän putken, siitä noin kymmenen senttiä jää ulkopuolelle. Kun putki oli tarpeeksi syvällä virtsa tuli ulos. Eturauhasen ja rakon sulkijalihaksen kohdalla oli kynnykset, joissa tuntui lievää kipua, muuten liukasteella varustettu katetri meni helposti sisään.

(Nykyisin on jo tarjolla pienempiä ja kätevämpiä kertakäyttökatetreja, siitä tämän jutun lopussa lisää.)

Se oli pian opittu, mutta sitten tuli kylmä suihku. Aiemmin oli puhuttu, että itse katetrointia saattaisi kestää joitakin viikkoja. Mutta nyt sain kuulla, että siihen voi mennä kuukausiakin.

Se kyllä vähän säikäytti. Hoitoaikatauluuni nimittäin kuului se, että olin varannut Lempiarmaani kanssa matkan Gran Kanarialle 15.11., ja olin jo siirtänyt omaa lähtöäni kahdella viikolla hoidon venymisen takia. Perillä on määrä olla neljä kuukautta.



Ajatus siitä, että koko tuon ajan joutuisin hoitamaan virtsan tyhjennyksen katetrilla tuntui pahalta. Katetroinnin tarve oli vielä paljon odottamaani tiuhempi.

Kanarian matka painaa päälle

Kaikki tuo kirkastui niiden parin viikon aikana, jonka olin matkaani siirtänyt. Minulle oli jo tilattu maakäräjien käyttämältä hoitovälineiden toimittajalta katetrit, jotka oli määrä toimittaa kotiin. Ensimmäinen tilaus oli tehty sen mukaan, että tarvitsen noin neljä katetria vuorokaudessa. Todellinen tarve oli 7-8. Jouduin korjaamaan tilausta, mutta en voinut tehdä sitä itse suoraan tavarantoimittajalta, vaan se jouduttiin korjaamaan klinikalta.

Sitten kävi ilmi, että minulle tilattu kateterityyppi oli varastosta loppu. Sen sijaan siellä oli toista sorttia. Molemmat olivat niin sanottuja itse kastelevia – kastelu on putken liukastaja, ja helpotti sisäänlaittoa.




Tilausten toimittaminenkin tuotti ongelmia, sillä tavarantoimittajan tilauspuhelin oli ylikuormitettu. Tilausta oli vaikea saada tehdyksi. Onnistuihan sekin. Mutta sitten piti seurata tilauksen ehtimistä ajoissa perille. Lähtöpäiväni oli jo lähellä, ja oli epävarmaa ehtiikö toimitus kotiovelle ajoissa. Lisäksi olin lupautunut olemaan vanhalla työmaallani sijaistöissä ennen lähtöpäivää enkä voinut olla vastaanottamassa postikuljetuksen tuomaa pakettia.

Postikuljetus ei soittanut

Kuljetusliikkeen piti ennen tuloa soittaa kännykkääni. Soittoa ei kuulunut – sen sijaan tavarantoimittajan, suomalaisomisteisen OneMed Sverige AB:n logistiikan hoitaja soitti minulle ja kertoi, että nyt kollin pitäisi olla perillä. Otin taksin ja kävin katsomassa onko tavara kotioven takana. Se osui Tukholman ensimmäisten lumisadepäivien takkuilevaan iltapäiväruuhkaan. Mutta matka ei ollut turha. Nostin kolme isoa laatikkoa ovesta sisään, ja takaisin töihin.



Katetreja oli yhteensä noin 25 kiloa! Tilaukseen oli ilmeisesti tullut mukaan sekä ensimmäinen pieni että toinen suurempi. No, eipähän lopu katetrit Kanarialla kesken! Normaalisti maakäräjät maksaa kolmen kuukauden katetrit.


Kuljetusongelma

Mutta minulla oli jo valmiiksi pakattuna kaksi 20 kilon matkalaukkua. Lentoyhtiö Norwegianin asiakasneuvonta Norjassa torjui ajatukseni, että koko tuo lasti olisi otettu ylimääräisenä mukaan. Sitten huomasin, että kaksi laatikoista täytti käsimatkatavaran mitat. Lääkintävarusteita saa ottaa yhden ylimääräisen käsimatkavaran verran mukaan, näin sanoo IATAN säännöstö. Tiesin, että ystäväni ja kollegani oli tulossa jouluksi, joten ylipuhuin hänet ottamaan toisen laatikoista lisämatkatavaraksi. Loput runsaat kymmenen kiloa ahdoin matkalaukkuun, josta ensin tyhjensin saman verran painoa pois. Mm. juhlavaatteet jouluksi jäivät pois ja suuri määrä erikoisruokaa, jota Kanarialla ei saa.

Matka meni hyvin. Kuuden tunnin lennon aikana kävin katetroimassa kolmeen kertaan, kun koneen käymälään ei ollut jonoa eikä minulla vielä tyhjennyspainetta. Päinvastainen yhdistelmä olisi ollut tosi hankala.

Perillä täällä San Agustínissa katetrointi sujui jo rutiinilla, ja ilokseni näin että kudoksen määrä virtsassa väheni pikku hiljaa. Aloin jo tottua ajatukseen, että tätä jatkuisi neljä kuukautta.

Katetri tyssäsi

Mutta noin kolmen viikon jälkeen tuli yllätys ja kauhistus. En saanut katetria tarpeeksi pitkälle, vaan ilmeisesti rakon sulkijalihas teki tenän. Joskus aikaisemmin tämä kynnys oli aiheuttanut sen, että jouduin vähän väkisin painamaan katetrin eteenpäin. Nyt sekään ei onnistunut. Luonnollista tietä tuli kuitenkin nyt enemmän kuin aiemmin.



Lähetin Urologcentrumiin sähköpostitse tilanneselvityksen ja soitin vielä vähän myöhemmin Skypellä klinikan vaihteeseen. Vähän myöhemmin tri Wagrell soitti ja kertoi, että tällaista sattuu, ja pulma varmaan poistuu muutaman päivän kuluttua. Sen sijaan minun on syytä tyhjentää ahkerasti luonnollista tietä. Riskinä on, että jos virtsaa jää liiaksi rakkoon se voi mennä munuaisiin, ja se on vaarallista.

Sovittiin, että palaamme asiaan muutaman päivän kuluttua.
Ilokseni totesin, että luonnollinen tyhjennyt alkoi toimia yhä paremmin. Olin ottanut tavakseni tyhjentää rakon neljän desilitran jugurttipurkkiin pitääkseni silmällä virtsan määrää ja laatua. Katetrilla sain noin 3 dl tyhjennyksiä, ilman katetria tuli nyt parhaimmillaan saman verran, yleensä 1-2 dl. Ja virtsan tulo oli vapaata ja varsin vauhdikasta, melkein kuin ennen vanhaan. Kudosta ei enää juurikaan ollut.


Eroon katetrista

Muutaman päivän kuluttua sain uudessa puhelinpalaverissa syvästi helpottavan tiedon: voin lopettaa katetrien käytön kokonaan. Virtsan määrä ei ollut vielä oikein hyvä, mutta kunhan tyhjennän useasti niin se riittää.


Näin meni jälleen jokin viikko. Sitten kävin vanhan tutun hierojan luona, Helena Martiskainen, jolla on vastaanotto Playa del Inglésissä Green Field hotellissa. Hänellä on hyvät otteet ja ne laukaisivat taas lihasjäykistymiäni.
Mutta sen lisäksi tyhjennysmääräni lisääntyivät etenkin öiseen aikaan, niin että ne ovat nyt lähes 4dl kerrallaan. Taidan olla voiton puolella.


Pienempi katetri

Lisäys 20.01. 2010: Toiminnot ovat vakiintuneet lähes normaaleiksi, yöherätyksiä on enää yksi tai joskus kaksi. Elämä  on taas ihanaa,
Lisäys 10.2.2012: Edellä kuvatun jälkeen rakon tyhjennys on sujunut kutakuinkin normaaliin tapaan. Yöherätyksiä on 0-2 kertaa, tavallisimmin kerran. Joskus yöllä tyhjennys on varsin hidasta, mutta mitään muita vaivoja ei ole ollut.


                             
Kertakäyttökatetrien koossa on matkani aikana (tammikuu 2011) tapahtunut varteenotettavaa kehitystä. Tanskalaisvalmistaja Coloplast on kehittänyt paremmin käteen sopivan kompaktimallin SpeediCath Compact, joka on  33 senttiä pitkä (40 sentin sijaan). Teleskooppirakenteen ansiosta sen pakkaus on taskuun pantavan kokoinen, vain 19 sentin mittainen putki. Käytön jälkeen se työnnetään takaisin putkeen, korkki päälle ja roskiin. Ulkonäöltään se muistuttaa isoa tussikynää. Sen kanssa on toki paljon mukavampi mennä vaikkapa lentokoneen käymälään tyhjennykselle kuin 40 senttistä letkua piilotellen.



Valmistajalta saa myös tarkoitukseen kehitetyn päivälaukun, johon mahtuu 10-15 katetria, mutta mikä tahansa sopivan kokoinen laukku ajaa saman asian.

Nämä tiedot olen saanut valmistajan ruotsalaiselta pr-yhtiöltä, joka näköjään osaa hakea markkinointikanavia blogimaailmasta. En nyt halua itse (kun ei ole tarvis) kokeilla tätä katetrityyppiä, mutta spontaanisti tuntuu silti, että olisin paljon mielummin ottanut näitä matkaan kuin 40 senttisiä.



Näiden kuljettamiseksi lisäkäsimatkatavarana joutuu / kannattaa kyllä ottaa ylimääräinen laukku, sillä näin saa mukaansa ilmaiseksi huomattavasti enemmän kuin mitä valmistajan 35 cm x 27,5 cm x 21 cm kokoiseen kuljetuskartonkiin mahtuu – vaikka siinäkin on 30 katetria enemmän kuin 40 senttisten kuljetuslaatikossa.

Tämän blogijutun alkuosan löydät helmikuun 2010 arkistosta http://tapanim.blogspot.com/2010_02_01_archive.html
otsikolla Kun eturauhanen tekee tenän. Siinä on faktaa paitsi suurentuneesta eturauhasesta myös Gran Kanarian julkisen ja yksityisen hoitojärjestelmän toiminnasta. Ja alla on kokemukseni eturauhasen höyläyksestä Suomessa.



Miksi jouduin höyläykseen

Päivitys 5.9.2014. Olin alkuunsa mikrolämpökäsittelyn tuloksiin hyvin tyytyväinen. Mutta jo parin vuoden kuluttua virtsaamisen tarve mm. öisin alkoi lisääntyä. Kolmantena talvena alkoivat tulla osaksi arkipäivää nopeasti kehittyvät tyhjentämisen tarpeet jopa siinä määrin, että jouduin taas suunnittelemaan elämääni sitä silmällä pitäen. Esimerkiksi en voinut ajatellakaan osallistuvani San Agustínin Skandinaviska klubbenin järjestämiin mielenkiintoisiin bussiretkiin tai vaelluksiin, koska Gran Kanarialla busseissa on harvoin vessaa. Saareen tutustuminen jäi omatoimisten automatkojen varaan.

Lääkärikäyntien yhteydessä kävi ilmi, että eturauhaseni koko oli edelleenkin yhtä laajentunut kuin ennen mikrolämpökäsittelyä. Kun otin yhteyttä tri Wagrelliin sain kuulla (nyt vasta!) ettei eturauhasen koko juurikaan muutu tässä hoidossa. Sen sijaan virtsan kulkua helpotetaan muulla tavoin. 

Oma veljeni oli suurin piirtein minun hoitoni aikoihin saanut Suomessa perinteisen höyläyksen, ja oli tuloksiin edelleenkin tyytyväinen. Haittoja oli ilmennyt vähän. Kerran oli tosin sulkijalihas pettänyt ja rakko tyhjentynyt tahattomasti. Minulla ei tämäntyyppisiä ongelmia ollut sattunut.

Uudet tutkinnat

Päätin kuitenkin, että paras ratkaisu olisi hakeutua uuteen hoitoon, jonka lopputuloksena olisi toivon mukaan höyläys.

Heti palattuani Kanarialta maaliskuun lopussa 2014 hain Porvoon Näsin terveyskeskuksesta lääkäriaikaa. Suomessahan tämä menee niin, että ensin tutkii terveyskeskukslääkäri, joka voi antaa lähetteen urologille, joka sitten ehkä määrää höyläyksen. Välissä tehdään tutkimuksia niin terveyskeskuslääkärin tapaamisen että urologin käynnin yhteydessä.  Olin hyvin tyytyväinen että onnistuin saamaan liikkeelle lähetteen urologille ennen kesälomia, urologin käynnin sain heti lomien jälkeen 7.8. ja höyläyskin järjestyi nopeasti, 19.8.2014. Nojaa, menihän siinä melkein neljä kuukautta ennenkuin höyläysleikkaus tehtiin Porvoon sairaalassa.

Höyläysleikkaus

Siinä viimeistään kirkastui miksi Tukholmassa haluttiin teettää nopea ja helppo mikrolämpökäsittely. Sehän kesti vain runsaan tunnin ja sitten sai kävellä kotiin. Halpaa lystiä maksajalle.

Höyläysleikkaus oli usean päivän juttu, prosessina alkuunsa samantapainen kuin pari vuotta aiemmin tehty tyräleikkaus samassa sairaalaassa. Sairaalaan on tultava aamukahdeksaksi. Sitten odotellaan leikkaukseen pääsyä kolme tuntia tai ehkä enemmänkin. Leikkaussalissa tehdään selkäydinpuudutus - joka vaikuttaa hurjalta jutulta, mutta on helppo ja potilaalle turvallisempi kuin nukuttaminen. Näin vakuutettiin ja siihen uskon. 

Itse höyläys tapahtuu virtsaputken kautta.

                             
          Tyytyväinen potilas höyläyksen jälkeen osastolla

Odottelin musiikkia kuulokkeilla kuunnellen, että milloinkahan se höyläys alkaa jalkopäässäni polvien kohdalle viritetyn verhon takana. Kun lopulta kysyin sanottiin, että se on juuri valmis. Pääset kohta herätystilaan. Siinä oli hurahtanut puolisen tuntia eikä cd-levy ollut edes loppunut, kuten tyräleikkauksessa ehti käydä. Se taisi kestää tunnin.

Minulta poistettiin noin 50 grammaa eturauhasta. Jäljelle jäi 20 grammaa. Eturauhasen normaalina kokona pidetään 20-30 grammaa.

Jälkihuuhtelu

Kun tunto alkoi palata, ja pystyin heiluttelemaan varpaita ja jalkoja, minut kärrättiin hoito-osastolle. Virtsaputkeen asennetun katetrin avulla rakkoon syötettiin huuhtelunestettä. Hoitajat kävivät välillä  tyhjentämässä keräilypussia. Mitään mainittavia kipuja minulla ei ollut koko aikana. Tosin lääkitykseen kuului kipulääkettäkin. 


Porvoon sairaalassa on jokaisen sängyn vieressä oma digitaalinen pääte tv:n ja radion seuraamiseen. Käyttökielissä on valinnanvaraa, mutta kanavat ovat Suomen ilmaiskanavia.
                     
Seuraavana päivänä huuhtelu katetrin kautta lopetettiin. Sen sijaan sain juoda suuret määrät lastenmehua, ja tyhjentää itse rakkoani. Kun se näytti vaihtavan tyhjennyksen aikana väriä punaisesta ja verisestä vaaleaksi, ja rakkoon jäi tyhjennyksen jälkeen enää runsaat pari desiä virtsaa katsottiin, että voin lähteä kotiin jatkamaan hoitoa omin voimin.


Kotihoitoon kuului edelleen runsas nesteen nauttiminen. Vähän ihmettelin, että virtsani pysyi edelleen varsin punaisena, mutta tyhjennys oli vauhdikasta. Pientä kirvelyä tuntui, mutta se kuuluu kuvioon.

Leikkaus tehtiin tiistaina. Pääsin kotiin torstaina. Mutta sunnuntaina virtsan tulo väheni aamupäivällä ja iltapäivällä tyrehtyi kokonaan. Kotihoito-ohjeissa oli maininta, että näin voi käydä, ja silloin tulee ottaa yhteys sairaalaan. Näin tein ja minut ohjattiin akuutin päivystykseen.

Akuutin kautta taas osastolle

Siellä alkoi samanlainen katetrihuuhtelu kuin osastolla oli jo tehty.

Tulin akuuttiin klo 16:n aikoihin. Klo 21 todettiin, että virtsa oli edelleenkin varsin punaista. Akuutin lääkäri päätti, että saan jäädä yöksi sairaalaan, mutta minut viedään hoito-osastolle. Samalla hän lupasi, että saan ruokaa sillä valitin etten ollut puolen päivän jälkeen saanut muruakaan. 

 Hän lupaili liikoja.


Akuutissa kytkettiin huuhtelunesteet taas katetriin



Klo 23:n aikaan aloin kysellä osastolle siirron ja ruuan perään, kun mitään ei ollut tapahtunut. Hoitaja kertoi, että osastolle pääseen "kunhan härdelli täällä loppuu". Ruokaa heillä ei ollut, mutta voisin saada voileivän ja jukurtin, hän lupasi. Ja toi vain jukurtin.  



 Porvoon sairaalan akuutin ruoka-annos.

Puolenyön aikaan lopulta pääsin osastolle, jossa sain myös iltapalaa kahden pienen karjalanpiirakan ja mehun muodossa. Voi että maistui hyvälle! 


Huuhtelut ja kotiin
Aamulla katetri taas poistettiin ja sain aloittaa mehun juontikuurin. Virtsan väri alkoi kirkastua ja iltapäivällä pääsin taas kotiin. Täälläkin minun tulee juoda päivittäin 2-3 litraa nestettä, koska se puhdistaa rakkoa ja vähentää uuden tukkeuman riskiä.


Nestettä on saanut juoda kannukaupalla, jotta rakosta leikkausjätteet ja hyytymät lähtisi.

Hankalinta on, että raskaat nostot ja jopa marjanpoiminta nyt parhaana puolukka-aikana on kielletty. Reipas kävely on sallittua. Alapesusta on tarkat ohjeet, mutta saunassa ei saa käydä. Tämä kuri jatkuu kuukausi höyläysleikkauksen jälkeen. Urologin jälkikontrolli tehdään 2-3 kk. operaation jälkeen. Sain puhuttua oman tarkastukseni lokakuun lopulle, sillä marraskuun alussa tarkoitukseni on taas lähteä talveksi Gran Kanarialle. 

Onko tämä nyt epäluottamuslause mikrolämpökäsittelylle?  Ei välttämättä. Ehkä olen vain osa sitä kahta prosenttia potilasaineksesta, jota hoito ei auttanut pitkän päälle. Ihan ongelmaton höyläyskään ei ole. Jouduin käyttämään pikkuhoususuojia parin kuukauden ajan, koska rakon sulkijalihas aika-ajoin petti ja aiheutti tahattomia lirahduksia etenkin reippaan kävelyn yhteydessä. Onneksi apteekista ja ihan tavallisestakin kaupasta löytyy housusuojia miehille, tosin kyykkyviinin taapaan ihan sieltä alahyllyltä. Kaupan hinnat ovat halvemmat kuin apteekin. Halvimmalla saa nettikaupoista, joita googlaamalla löytyy parikolme, ja niistä saa myös näytekappaleita ilmaiseksi kokeiltavaksi. Kela- korvaustakin saa, jos saa lääkärin tai hoitajan määräyksen.




Tämän jutun ensimmäinen osa kertoo eturauhasen liikakasvun hoidosta lääkkein, ja myös kokemuksistani julkisen ja yksityisen terveydenhoitopalvelujärjestelmän piirissä Gran Kanarialla, klikkaa alla olevaa linkkiä









2 kommentarer:

  1. Anonym30.8.16

    Onko ongelmat nyt täysin poistuneet?

    SvaraRadera
  2. Kyllä! Rohkeasti vaan hoitoihin!

    SvaraRadera

Tiedätkö lisää? Kerro! Haluatko lisätietoa? Kysy!
Vet du mer? Berätta! Vill du veta mer? Fråga!