Calima esiintyminen on lisääntynyt Kanarian saarilla calimajaksojen pidentymisen vuoksi, mutta eri saarilla ja paikkakunnilla eri tavoin. Kun lasketaan calimapäiviä San Agustín on ollut eniten caliman kohteena. Vuoden 2020 ennätyslukema taas mitattiin Playa del Inglésissä. Caliman muutoksien syy löytyy Saharasta ja Azoreilta. Sama syy tuo punaista hiekkaa Suomen Lappiin.
Arvostamani verkkojulkaisu canariajournalen.no on selvittänyt caliman esiintymistä Kanariansaarilla viranomaistietojen avulla vuodesta 2013 alkaen jutussa, joka julkaistiin 25.2.2024. Päivää myöhemmin, 26.2.2024 , Maspalomas Ahora verkkojulkaisussa oli myös juttu, joka täydentää tätä kuvaa. Tämä teksti perustuu pääosin näiden kahden julkaisun tietoihin ja osin omiin havaintoihini.
Calima San Agustínissa
Seuraan itse Kanariansaarten säätilanteita San Agustínista käsin, ja siksi tieto, että tämä nurkkaus olisi erityisen altis calimalle on minulle ja muille täällä asuville erityinen. Aika ajoin on siltä tuntunutkin. Rohkenen epäillä, että tämä koskee yhtä lailla Playa de Inglésiä ja muita lähipaikkoja, joissa julkistettuja calimatietoja ei ole saatavilla.
Canariajournalen kertoo, että saarilla on 52 mittausasemaa, joissa calimatietoja kerätään. Itse lasken AIQ World taulukosta 49, mutta siitä puuttuu mm. Playa del Inglésin mittauspiste, josta en ole aiemmin tiennytkään.
Calima San Agustínissa
Viranomaisten raportit osoittavat, että San Agustínissa on ollut calimaa eri vuosina varsin vaihtelevasti:
2013-2016 vain vähän, alle 30 päivää vuodessa,
2017 niitä oli jo 80,
2018-2019 päiviä oli 30-40.
Vuosi 2020 oli rankka kaikilla saarilla. Helmikuussa 2020 oli historian pahin mitattu calimajakso kaikilla saarilla, mm. Las Palmasin kanrnevaalit keskeytettiin ja lentoliikenne kolmeksi vuorokaudeksi. San Agustínissa mitattiin 100 WHO:n raja-arvot ylittävää calimapäivää. Mutta vuoden 2020 korkein lukema mitattiin Playa del Inglésissä: 1 821 mikrogrammaa PM10:tä.
23.2.2020 klo 7.40
2021 päiviä oli hiukan yli 60 ja 2022 runsaat 80.
Vuoden 2023 virallisia lukuja ei ole vielä julkistettu, mutta muistissa on, että silloinkin nieltiin Afrikan tomua usein niin San Agustínissa kuin muuallakin Kanarialla.
Mittausarvot PM10 hiukkasten määristä, siis kuinka vaikea calima oli, menivät San Agustínissa näin:
Vielä 2013-2019 ne jäivät alle 50 mikrogrammaan PM10 koon hiukkasia kuutiometrissä ilmaa. WHO:n raja-arvo on 50. Sitä sivuttiin ensi kerran 2017. Sitten jäätiin kahtena vuonna alle raja-arvon, mutta 2020 se taas ylitettiin. 2021 oltiin taas raja-arvon alapuolella, mutta vuonna 2022 mitattiin viimeisten kymmenen vuoden korkein vuosiarvo: yli 50 mikrogrammaa ilmakuutiometriä kohden.
2023 viranomaistiedot siis puuttuvat. Rohkenen epäillä, että ne ylittyivät reilusti. Kuluvan 2024 vuoden tammi-helmikuussa on ollut runsaasti calimaa. Ne päivät löytyvät kuvapäiväkirjani kirjauksista, mutta myös Air Quality Indexin reaaliaikaseurannan yhteydessä olevista historiatauluista.
Tammi-helmikuun taulussa (kuva alla) vaaleanvihreät, keltaiset ja punaiset päivät näyttävät terveydelle haitallisimmat PM2,5 kokoiset hiukkaskertymät, jotka ovat ylittäneet WHO:n raja-arvot. Niitä on ollut miltei joka päivä.
(Valkoiset ruudut näyttävät tammikuulta päiviä, jolloin mittaus e toiminut.)
Jostain syystä canariajournalen.no on ottanut yhteenvetoonsa PM10 hiukkasia koskevat raja-arvon ylitykset. Yhteenvedon mukaan tämän vuoden tammi- ja helmikuussa on ollut kolme jaksoa jolloin PM10-hiukkasten 50 mikrogramman päiväraja ylitettiin San Agustínissa useita kertoja. Yhdessä tapauksessa se oli jopa 875 mikrogrammaa.
Muualla Kanariansaarilla tänä vuonna on jo mitattu sitäkin korkeampia hiukkasarvoja päivässä, yli 1000 mikrogrammaa PM10:tä, canariajournalen.no toteaa. Ja näkyyhän niitä tauluja kuukausijutuissanikin.
Koko Kanarian calimajaksot pidentyneet
Canariajournalen.no on tutkinut ilman saasteiden vuosiraportteja 2013-2022, joita on laatinut Kanariansaarten hallinnon ilmanlaadun arviointi- ja hallintakeskus. Niistä ei löydy trendiä, joka osoittaisi calimajaksojen yleistyneen sillä jaksoja on ollut eri vuosina erilaisia. Mutta sen sijaan selvää on, että calimajaksot ovat pidentyneet.
Hiukkaspäästöjen terveydelle haitallisia vuosikeskiarvoja on alettu ylittää vuoden 2017 jälkeen. Kaudella 2013-22 on ollut viisi normaalia runsaamman ja viisi normaalia vähäisemmän caliman jaksoa. Erityisesti erottuu kolme hankalaa vuotta: 2017, 2020 ja 2022. Silloin jaksoja oli poikkeavan monta, poikkeavan pitkää ja poikkeavan korkeiden mittausten vuosiarvoja.
Seurannasta siis puuttuu vuosi 2023, mutta omasta puolestani taisin jo julistaa blogissani sen ainakin calimajaksojen määrän osalta ennätysvuodeksi. Mitä viranomaiset sanovat jää nähtäväksi.
Vuosi 2022 pahin tähän asti
Canariajournalen.no kirjaa, että vuonna 2022 Kanariansaarilla oli yhteensä 31 calima-jaksoa. Lyhin kesti vain yhden päivän ja pisimmistä kaksi 14 päivää ja muut kaksi 19 ja 13 päivää. Jaksot olivat tammikuussa, helmikuussa ja lokakuussa .
Calimajaksoja oli siis 31, mutta vain osalla saarista. Myös jaksojen vahvuudet vaihtelivat eri paikkakunnilla.
Vuosittainen terveyshaittojen raja-arvo ylittyi kymmenellä mittausasemalla. Päivittäinen raja on 50 mikrogrammaa hiukkasia kuutiometrissä ilmaa. Päivien raja-arvo ylittyi 40 asemalla. Vuosiraja-arvoksi on asetettu 33 päivää vuodessa ja vuorokausirajaksi 50 mikrogrammaa PM10-hiukkasia kuutiometrissä ilmaa.
Huonot vuodet 2021 ja 2020
Vuonna 2021 kirjattiin 27 calima-jaksoa. Joulukuussa niitä oli neljä ja muina kuukausina yhdestä kolmeen. Pisin oli joulukuussa, 21 päivää. Päiväraja ylittyi yhdeksällä asemalla ja eniten ylityksiä oli San Agustínassa, 57.
Vuonna 2020 oli myös huono vuosi, 28 jaksoa 14:llä mittausasemalla. Näistä viisi syyskuussa, helmikuussa neljä, maaliskuussa neljä ja lokakuussa neljä.
Erityisen pitkiä jaksoja kirjattiin neljä, heinäkuussa pisin ja se kesti 15 päivää.
Playa del Inglesissä päivärajan ylityksiä oli 111 päivää ja San Agustínissa 103 päivää.
Puolella mittausasemista mitattiin korkeintaan yli 1000 mikrogrammaa PM10:tä kuutiometrissä ilmaa.
Vuoden 2020 korkein lukema mitattiin siis Playa del Inglésissä:
1 821 mikrogrammaa PM10:tä. Canariajournalen ei kerro päivää, mutta luultavasti se oli 23.2. Silloin laitoin ensimmäisen kerran hengityssuojan kasvoilleni täällä San Agustínissa.
23.2.2020 klo 8.10
Vuosi 2019 oli normaali
Vuonna 2019 calima-jaksoja oli 21. Pisimmät kestivät 15, 17 ja 19 päivää. Ne olivat helmikuussa, elokuussa ja toukokuussa.
Viidellä asemalla kirjattiin raja-arvot ylittävien päivien lukumäärän ylityksiä.
Vuonna 2018 35 jaksoa
Vuosi 2018 oli myös vuosi, jossa oli paljon calima-jaksoja, yhteensä 35. Tammi-, elo- ja joulukuussa oli viisi jaksoa ja huhti- ja syyskuussa neljä jaksoa. Silloin oli kuitenkin vain yksi todella pitkä jakso, joulukuussa 14 päivää.
Vuonna 2017 33 jaksoa
Vuonna 2017 todettiin 33 calima-jaksoa, joista kuusi joulukuussa.
Touko-, kesä- ja syyskuussa niitä oli neljä. Muina kuukausina niitä oli yhdestä kolmeen. Tammikuussa oli todella pitkä 19 päivän jakso, kesäkuussa yksi 11 päivän, heinäkuussa 16 päivän ja joulukuussa yksi 11 päivän jakso.
Voit lukea edellä siteeratun jutun alkuperäisen version norjaksi tämän blogijutun lopussa olevan linkin kautta.
Miksi calima lisääntyy -
siksi Lapissakin punahiekkaa lumella
Caliman muutoksen taustalta löytyy monimutkainen syy-seurausketju, jonka koko kuvaa ei liene vielä edes selvitetty. Mutta sen seurauksia on ihmetelty aina Suomen Lapissa asti. Tästä kirjoitti verkkolehti Maspalomas Ahora 26.2.2024. Sen jutun hiukan tiivistetty teksti tässä.
26.2.2029 klo 7.43
Jutun mukaan viime vuosien calimajaksojen runsautta selittää toisaalta Afrikan pohjoista aluetta tuhoava kuivuus ja ilmakehän dynamiikka voimakkaine tuulineen, mikä nostaa tomua Pohjois-Afrikassa. Toisaalta syynä on aiemmasta itään siirtynyt Azorien antisykloni. Näin ilmiötä selittää Kanariansaarten valtion ilmatieteen laitoksen (Aemet) edustaja David Suárez uutistoimisto EFE:n haastattelussa, jonka Maspalomas Ahora on julkaissut. Hän katsoo, että vuodesta 2020 lähtien caliman aktiivisuus saaristolla on lisääntynyt. Siis tuosta tähän asti rankimmasta vuodesta alkaen.
23.2.2020 klo 14.47
1980 luvulla ja sen jälkeen tehdyssä seurannassa on havaittu caliman huippuja, vaikka muuten sen esiintymiskäyrä on ollut aleneva. Vuodesta 2020 lähtien näitä huippuja tutkineet kirjoittajat vahvistavat, että kutakin huippua leimaa meteorologinen tilanne ja ympäristöolosuhteet lähdealueilla, Pohjois-Afrikassa. Sehän on suurin tomun lähde koko planeetalla.
Huiput ovat osuneet samaan aikaan kuin Pohjois-Afrikan pitkittyneet kuivuuden jaksot. Voimakkaat tuulet siirtää tomua muualle - mikä on nähty viime talvina.
Näitä kahta elementtiä täydentää kolmas odottamaton ilmiö. Azorien antisykloni on siirtynyt normaalia kauemmaksi itään, ja sen toiminta on nyt talvella tavallista voimakkaampaa. Azorien antisykloni on se sama joka suuntaa koilliset pasaatituulet saarille.
23.2.2020 klo 7.40
”Se saa virtauksen vetämään nyt kaiken tomun Pohjois-Afrikasta, ja siirtää sitä sitten Kanariansaarille. Tilanne on ollut erittäin sitkeä ja vakaa", selittää meteorologi.
Miksi Azorien antisykloni on siirtynyt pois?
Suárez osoittaa, että viime vuosina Kanariansaarilla on vallinnut antisykloonin "sulkukuvio". Sen vuoksi myrskyt ovat virranneet kohti Pohjois-Eurooppaa. Normaalisti Azorien antisykloni on talvella heikompi kuin kesällä ja se on myös ollut etelämpänä.
Tämä muutos selittyy yhdessä edellä mainitun ”sulkukuvion” kanssa kolmen viime vuoden Tyynenmeren La Niña -ilmiöllä.
El Niñon tai La Niñan positiivinen tai negatiivinen kiertokulku vaikuttaa maailmanlaajuisesti sääolosuhteisiin. Nämä muutokset näkyvät jo kaukana Pohjolassakin.
"Näemme, kuinka nämä talven tomumassat liittyvät siihen antisykloniin, joka lopulta siirtää tomun myös hyvin kauas mantereen pohjoiseen osaan, sanoo David Suárez.
24.2.2020 klo 14.10
Suarez mainitsee Skandinaviassa ja Brittein saarilla otetut kuvat joissa maa tai lumi on punaisena. Ja onhan sitä punaista tomua ihmetelty Suomen Lapissakin asti. Sitä samaa, jota on lakaistu San Agustínissa kuistilta.
Lue myös blogijuttuni siitä mitä calima on ja mitä se aiheuttaa:
https://tapanim.blogspot.com/2023/01/mita-calimasta-on-syyta-tietaa.html#more
Alkuperäinen Maapalomas Ahoran juttu tässä:
Canariajournalenin juttu tässä:
https://www.canariajournalen.no/nyheter/2024/02/se-hvor-mye-calima-det-har-vaert-siden-2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tiedätkö lisää? Kerro! Haluatko lisätietoa? Kysy!
Vet du mer? Berätta! Vill du veta mer? Fråga!