11.1.14

Autolla Gran Kanarian rinteillä

Med bil på Gran Canarias sluttningar



Gran Kanarian luonto on huikean upea. Parhaimmillaan sen voi kokea, kun autoilee vuoristossa. Siellä sekä näkee, että voi tulla itsekin katsotuksi. Ajoimme saaren kahden korkeimman vuoristokaupungin kautta etelästä pohjoisrannikolle. Pääkohde oli hurmaava Tejeda keskellä saarta. Kerron myös miksi Jumalan sormi katosi.

Päivitys 25.1.2014 Lisää kuvia Jumalan sormesta

Naturen på Gran Canaria är bara fantastiskt. Den upplevs bäst med en bilresa uppe i bergen. Där kan man titta ut och bli själv uttittad. Vi körde via två av öns högst belägna städer från sydkusten till nordkusten. Huvudobjektet var fascinerande Tejeda nästan på mittpunkten av ön. Jag berättar också varför Guds finger försvann.

Uppdatering 25.1.2014 Fler Bilder om Guds finger




Matka alkoi San Agustínista moottoritietä GC-1 Moganiin, minne se nykyään jo ulottuu. Sitten pätkä rannikkotie GC-200:aa Moganin taajamaan. Moganista alkoi varsinainen retki kohti korkeuksia GC-605 tietä myöten. Serpentiiniä serpentiinin jälkeen.
Kahvihammasta alkoi kolottaa jo Moganin taajaman yläpäässä.

(Jos haluat avaa toiseen ikkunaan vaikkapa maps.google. niin pysyt reitillä.)



Resan började från San Agustín via autopisto ända till Mogan dit motorvägen GC-1 numera är byggt till.
Därifrån först upp till byn Mogan på kustvägen GC-200 och sedan  började klättrande uppåt via serpentinen på GC-605. Men första anhalten var redan i övre ändan av Mogan när kaffetörsten överraskade.

(Om du vill öppna t.ex. maps.google i ett annat fönster för att följa med på rutten.)





Tätä kautta serpentiinitietä jää kiivettäväksi reilusti puolet vähemmän kuin jos noustaan suoraan Playa del Inglésistä GC-60:ä Fatagan ja San Bartolomé de Tirajahanan (kunnan pääkaupunki)
kautta Tejedaan. Mahtavat maisemat sen kanjonin kautta ovat toki vaivan arvoiset jos ei ole tätä reittiä ennen nähnyt. Se on myös useimpien bussimatkojen käyttämä joskin alamäkeen, ja muutenkin vilkkaasti liikennöity väylä.

Meidän reitillä havupuurivistöt tekevät lystikkään "pensasaidan" taivasta vasten vuorten rinteillä.



Vår rutt kräver mindre än hälften så mycket rattande på serpentinerna än om man tar den vanliga vägen GC-60 direkt från Playa del Inglés via Fataga och San Bartolomé de Tirjana (huvudort till kommunen). Den är också populär rutt till turistbussarna tack vare fantastiska vyer där och väl värd att köras om man inte sett den ravinen förut. Men den är också mer trafikerad än vår lilla GC-605.

Längs den sistnämda skapar tallträden lustiga rader mot himlen uppe på bergen.




Jossain nousun puolivälissä tullaan näköalatasanteelle, josta on upea näköala alas laaksoon. 
Samalla tasanteella oli myös ensimmäinen maantienvarren kauppias, joka myi hedelmiä, hunajaa ja leivonnaisia ohikulkijoille.

Någonstans halvvägs upp kommer man till en utsiktsplats där man har fin vy ner till dalen man kommit från.
På samma ställe träffades vi den första säljaren av frukt, honung och bakverk.



Tien mutkia on syytä ajella varovasti sillä eteen voi yllättäen tulla sekä miehiä työssä (tässä vedetään joko sähkö- tai internetkaapelia tai sekä että) että muita liikkujia joiden kyky väistellä autoja saattaa olla heikohko. Myös paikalliset autoilijat saattavat tulla kohtalaista vauhtia vastaan.


Det är best att ta kurvorna riktigt försiktigt eftersom man kan stöta på män i arbete (vi träffades både vägarbetare och kabeldragare) samt andra levande varelser som kanske inte är riktigt alerta att ge vika. Även lokala bilister kan komma överraskande fort fram i kurvorna.


Yleensä vuoristotiet kiemurtelevat vuorenrinteitä, mutta tässä kohtaa (alla) ollaan poikkeuksellisesti harjanteella, jossa tieltä näkyy alas laaksoon molempiin suuntiin.

Bergsvägarna brukar slingra runt sluttningar men här löper den ovanligtvis på toppen av åsen. Man kan se ned till dalen åt båda riktningar från bilen.



Koko Gran Kanarian yhteinen tunnus kalliopaasi Roque Nueblo sijaitsee Tejedan kunnan alueella. Se kyllä vilahti automme ikkunassa, mutta jäi reitiltä etelään. Mutta kyllähän Gran Kanarialla komeita kalliopaasia riittää moneen lähtöön. Nämä kaksi ovat vähän ylempänä tien GC-60:n varrella, jonne mekin päädyimme kymmenisen kilometriä ennen Tejedan taajamaa.


Klipphuvudet Roque Nueblo är signum för hela Gran Canaria. Vi såg en glimt av den men den blev kvar söder om vår rutt. Men det finns ju rikligt med andra klippuvuden på ön. Här ovan ett par högre upp längs GC-60:n som vi hamnade på cirka en mil innan Tejedas centralort. 

Den ligger på höga sluttningar av bergen (här under). När man kör in skall man ta nedre vägen till vänster efter bensinmacken för att inte bara köra förbi hela härligheten!


Tuolla vuorten ylärinteillä Tejedan keskus onkin. Sinne tullessa pitää varmistaa, että ajaa heti huoltoaseman jälkeen alas vasemmalle kaupungin keskustaan eikä ohimenotietä sen ohitse.


Tässä ollaan sitten itse Tejedan ydinkeskustassa. Se on eri taajama kuin Cruz de Tejeda, jonne useimmat turistibussit poikkeavat ainakin kääntymässä. Tänne Tejedaan ne harvoin tulevat, mikä on matkustajien kannalta iso puute.


Här är man då i själva kärnan av Tejeda. Det är inte det samma som Cruz de Tejeda dit turistbussarna brukar köra till åtminstone för att vända om. Hit till Tejeda kommer de sällan - vilket är skam för turisterna.


Tejedan taajama leviää laajalti rinteille, mutta sillä on myös selkeä keskusta-alue pikku katuineen, jotka on tehty hitaalle liikenteelle. Ehkä onkin vain hyvä etteivät isot turistibussit tule tänne häiriköimään.


Centralort Tejeda sprider sig vida ut på sluttningarna. Men den har en tydlig centrum också med sina smågatorna som är byggda för långsam trafik. Kanske är det bara bra att stora bussarna inte kommer hit att störa lugnet.


Keskustassa on mielenkiintoisia kujia ja rappuja, joiden kulkemiseen kannattaa varata aikaa. Tämä kuva on erään rapun alapäästä, alla sama rappu yläpäästä.


I centrum finns flera spännande gränder att undersöka, passa på att ha tid för det. Här ovan två bilder av samma trappgränd från ovan och underifrån.


Kanarian tyyppilliseen rakennusilmeeseen kuuluvat tällaiset puiset kuistit kivitalojen koristeena. Harvoin niitä näkee varsinaisessa käytössä, mutta kauniita ne ovat.


Det än vanligt på Gran Canaria att träbalkongen dekorar stenhusen. Sällan ser man någon praktiskt anvädning för dem - men vackra är de.


Luulin, ensin että tähän kapeaan maapalaan aivan keskustassa istutetaan kukkia tai muuta puutarhakoristetta, mutta kyseessä olikin perunoiden istustus. Satoa kerätään vuoden mittaan varmaan pari kolme kertaa. 

Denna smala jordplätt mitt i centrum trodde jag att man höll på att plantera trädgårdsväxter i, men det visade sig vara potatisland. Det blir säkert flera skörd per år här.


Kurkistus vielä pariin pihapiiriin.

Titt till ett par gårdsmiljöer än.



Tejedan melkein kaikissa kaupoissa, poikkeuksena pizzeria, näkyi olevan yhtenäiset nimikyltit. Siihen on syynsä sillä Tejeda on merkittävä kulttuurikeskus. Ikävä kyllä saaren ja Tejedan historiasta kertova museo oli suljettu ja jäi meiltä käymättä. Mutta museo- ja muusta kultturitarjonnasta voit halutessasi lukea lisää alla olevasta linkistä, käytä googlen käännöskonetta jos ruotsi ei suju (valikossa on muitakin kieliä, mutta niitä klikatessa joutuu pois sivulta.)

http://www.grancanaria.com/patronato_turismo/Besoek-Tejeda.tejeda_se.0.html



De flesta butiker i Tejeda har skyltar i samma fina stil. Undantag var pizzerian. Tejeda är viktig plats för öns historia och kultur. Tyvärr var museet som berättar om detta stängd. Men du kan läsa mer om detta om du vill här:

http://www.grancanaria.com/patronato_turismo/Besoek-Tejeda.tejeda_se.0.html


Mantelipuu on Kanarialla tuontikasvi, mutta hyvin yleinen. Se kasvaa osin villinä tietyillä rinteillä. Kukinta-aika on tammi-helmikuu ja ehkä vielä maaliskuukin. Helmikuussa kukinta on upeimmillaan, ja silloin saarella järjestetään oikein mantelikukkamatkoja.

Me olimme liikeellä siihen nähden etuajassa.


Mandelträ är mycket vanlig i Gran Canaria, men importerad växt. Den växer ändå ofta vilt på vissa sluttningar. Den blommar i januari, februri och även marsmånad. Vackraste och blommigaste tiden är  februari. Då arrangeras det speciella mandelblomma resor på ön.

Vi var nu ute i förtid för detta.


Jatkoimme matkaa ensin GC-15:ä ja edelleen GC-210:ä Artenaraan, joka on saaren korkeimmalla paikalla oleva kaupunki, 1270 m merenpinnan yläpuolella. Kartasta oli vaikea arvioida etäisyyttä sinne. Se olikin vain 8 km, ja tulimme perille niin nopeasti, että olimme ajaa ohi, sillä itse kaupunki jää tiestä sivuun. Tämä Kristuspatsas keskustan reunalla kuitenkin pysäytti. Nyt ei kuitenkaakn ehditty selvittää onko sen alla se kallioon sisälle rakennettu kirkko, josta kunnan esittelysivut kertovat. Artenara on myös alkuperäisväestön ja luola-asutuksen kannalta saaren merkittävimpiä seutuja. Siitäkin voit lukea lisää (google käännöskoneen avulla) täältä:

http://www.grancanaria.com/patronato_turismo/Besoek-Artenara.artenara_se.0.html 


Vi forsatte först på GC-15 och sedan GC-210 till Artenara. Den är öns högst belägna stad, 1270 m över havsytan. Det var svårt att kolla på kartan hur långt vägen dit är. Den visade sig vara bara 8 km och vi höll på att köra förbi eftersom vägen kör runt själva staden. Men denna Kristus staty fick oss att stanna. Tyvärr hadde vi inte tid att kolla om det finns där under den i berget byggda kyrkan som kommunens turistsida berättar om. Artenara är också en av öns viktigaste ställen för fornminnen om det ursprungilga grottfolket som bodde här. Även det kan du läsa mera om här:

http://www.grancanaria.com/patronato_turismo/Besoek-Artenara.artenara_se.0.html 


Seuraava tavoitekohde oli oikeastaan La Aldea de San Nicolas lähellä rannikkoa ja sieltä edelleen rantatietä pohjoiseen. Mutta kuinka ollakaan ajoimme huonosti viitoitetun La Aldeaan johtavan tien risteyksen ohitse. Kääntyminen oli sen verran hankalaa, että jatkoimmekin GC-21:ä pitkin kohti Agaetea, jonne olisimme muutenkin olleet menossa. Nyt tuli vähän oikaistua ja se oli hyvä se sillä säästimme varmaan vähintään tunnin ja näin pystyimme pitämään kiinni tavoitteesta olla valoisaan aikaan takaisin kotikulmilla.

Mielenkiintoista nähtävää täälläkin on. Nyt alkoivat pohjoisen puoleiset rinteet ja maanviljelysalueet terassiviljelmineen.


Nästa planerad delmål var La Aldea de San Nicolas nära kusten. Tanken var att ta vidare kustvägen norrut. Men hur det nu än hände att vi körde förbi den dåligt skyltade korsningen och hamnade på GC-21. Det var såtillvida bra att den ledde kortare väg till Agaete som var också vår delmål. Och garanterade att vi kom enligt planeringen under dagsljus tillbaka hem.

Mycket intressant var den här vägen också. Nu började t.ex. bördiga norra sluttningar med terassplanteringar. (Ovan.) Men det var också ställen där man kunde av lavagrus se att Gran Canaria ursprungligen är vulkanisk liksom alla Kanarieöarna (under).


Matkan varrella olevat laavahiekkarinteet vahvistivat myös, että Gran Kanaria on alun perin syntynyt tulivuoren purkauksesta kuten kaikki Kanarian saaret.


Pieni ristialttari muistuttaa matkaajia ihmiseloon liittyvisä vaaroista.

Den lilla korsaltaren vid vägen påminner om de faror som människan kan möta under sitt liv.



Alamme lähestyä rannikkoa. Tuolla pilvenlongan keskellä siintää naapurisaari Teneriffan korkein huippu, tulivuori Teide.

Vi börjar närma oss kusten. Där någonstans i molnen syns en skugga av grannö Teneriffas högsta topp, vulkanberg Teide.



Salmen tällä puolen maisema alkaa olla aivan eri tavalla kumpuavaa ja viheriöivää kuin etelän karuilla rantarinteillä.


På denna sida av sundet är landskapet nu helt annorlunda mjukt och grönt i formerna än hos oss i den karga, södra sidan.


Matkan varrella näkyy aina paikoin myös merkkejä siitä, että perinteinen luola-asumisen kulttuuri elää myös nykyaikana. Muuttama vuosi sitten nämä asunnot olivat kovassa huudossa paikallisten keskuudesssa. Ehkä vieläkin. Vuoreen kaivetussa asunnossa ei juuri lämmitystä tarvita sillä lämpötila pysyy koko vuoden 17-20 asteessa, olipa talviviileä tai kesähelle.


Längs vägen ser man också täcken på att den gamla, traditionella sättet att gräva bostäder i bergen, lever också i dagens moderna samhälle. För några år sedan var de mycket populära bland de lokala. Kanske än idag.  Innetemperaturen i dessa bostäder ligger konstant mellan 17-20 grader oberoende om det är vinterkyla eller sommarhetta. Varken uppvärmning eller nedkylning behövs.


Lopulta tulemme Agaeteen ja sen satamakaupunginosaan Puerto de Las Nievesiin. On päästävä syömään sillä nälkä kurnii jo. Mutta täällä riittääkin ravintolavalikoimaa, joissa kaikissa kalaruuat ovat pääasia. Hintakilpailu on tiukka. Kolmen lajin menú maksaa halvimmillaan vain 6-7€. Kalliimpiakin löytyy.


Till sist kommer vi till Agaete och dess hamnstadsdel Puerto de Las Nieves. Magen morrar redan. Här finns det gott om restauranger med fisk som huvudingrediens i menún. Konkurrensen mellan restaurangerna är ben(!)hård. Tre rätters kostar som lägst bara 6-7€! Dyrare rätter finns nog också.


Puerto de las Nievesin maisemasta on kadonnut jotain perin keskeistä. Se oli yhtä merkittävä matkailutunnus kuin Roque Nueblo yhä on. Sataman reunassa oli läpimitaltaan pieni mutta noin 40 metrin korkuinen kalliosaari, ja sen korkeimpana huippuna vielä kapeampi 20 metrin korkuinen ohut kivipaasi. Sen pystyssä pysyminen oli pieni ihme.

Se oli nimeltään Dedo de Dios, Jumalan sormi. Sen kuva oli aikanaan yhtä itsestään selvä kaikissa saaren matkailuesitteissä kuin Roque Nueblo. Saaren virallisilla matkailusivuilta siitä löytää vielä maininnan vaan ei kunnon kuvaa. 


Se nimittäin mureni talvimyrskyssä 28. marraskuuta vuonna 2005.

 Se oli tuossa keskellä kuvaa (alla) missä nyt näkyy vedessä vähän kiveä ja niiden takana tarkkaan katsoen Jumalan sormen "jalusta". Kansan suussa Jumalan sormi varjeli kansaa niin kauan kuin Hän oli kansaan tyytyväinen. Samoin sanottiin, että jos se katoaa se on maailmanlopun merkki. Jälkimmäinen sanonta siis ei pidä paikkaansa. Ainakaan vielä.



Här mitt i bilden saknas det som länge var lika självklar del av Gran Canarias turismreklam som Roque Nueblo, nämligen Dedo de Dios, Guds finger. En smal 20 meter hög klipp pelare ovanpå en c. 40 meter hög, smal klippö. Det var ett under att den stod där utan att ramla ned. Kvar finns nu bara "foten" till Gud finger som man ser om kollar noga där i mitten.

Det sades att Guds Finger är kvar så länge Gud är nöjd med folket i staden. Det sades också att om den försvinner är det täcken på att världen tar slut. Den sist nämda stämde alltså inte. Än så länge.


                     Foto: Heikki Ilaskari

Päivitys 25.1.2014: Blogini Facebook- sivulla Gran Kanarian talvi Heli Ilaskari kirjoittaa asuneensa Agaeten laaksossa Jumalan sormen katoamisen aikaan. Hän oli käynyt katsomassa paikkaa. "Vanhat miehet itkivät rannalla. Koskettava kokemus", hän kirjoittaa. Hänen miehensä Heikki Ilaskari otti sieltä tämän yllä olevan kuvan, jossa "jalusta" näkyy paremmin kuin omassani.

Uppdatring 25.1.2014: I bloggens Facebook sida Vintern på Gran Canaria skriver Heli Ilaskari, att hon bodde i Agaete dalen på den tiden då stormen fällde Guds finger. Hon gick att titta på den. "Gamla men på stranden grät. Rörande upplevelse", skriver hon. Hennes man Heikki Ilaskari tog bilden ovan där man ser "foten" än bättre än i mitt bild.

                                   Foto: Michael Keinzbauer

 Googlaamalla tästä maamerkistä löytää vielä vanhoja kuvia, mutta ainoan jota hyvällä omalla tunnolla voin tässä käyttää löysin Wikipediasta, sille kun on hankittu vapaan julkaisun GNU- lisenssi.

Jag har sökt bilder av Dedo de Dios på Gran Canarias officiella turismsidor. Men hittar ingen bra. Men här ovan en bild från Wikipedia, som fått GNU licens för fri publicering. Läs mer om Guds finger här:

http://www.grancanaria.com/patronato_turismo/Upptaeck-Agaete.16506.0.html


Jäljellä on vielä samanniminen ravintola satamassa. Jotkut sen asiakkaista kuulivat ja näkivät kun myrsky kaatoi Jumalan sormen, kertoo Canarias7.es- lehti verkossa.

                                                                Foto: Else Väkiparta

Kvar är ännu restaurang med samma namn. Några av dess kunder såg och hörde när Guds finger föll, berättar tidningen Canarias7.es på nätet.

                                                                     Foto: Else Väkiparta

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar

Tiedätkö lisää? Kerro! Haluatko lisätietoa? Kysy!
Vet du mer? Berätta! Vill du veta mer? Fråga!