10.2.14


Mantelikukkia ja mahtavia maisemia

Mandelblommor och praktutsikter




Tammi- helmikuun vaihde on aikaa, jolloin "kaikki" järjestävät matkoja vuorille ihailemaan mantelipuiden kukintaa. Parhaiten sen voi kokea omaan tahtiin yksityisautolla. Saa kuvat juuri haluamistaan kulmista ja upeimmista maisemista. Mutta tuuriakin tarvitaan.

Månadsskiftet januari - februari är tid då "alla" arrangerar resor till bergen för att beundra mandelträdens blomning. Bäst kan man uppleva det med egen bil i egen takt. Då får man just de bilder man själv vill ha och de bästa utsikterna. Men det behövs också tur.



Tässä matkan ensimmäinen kuva, Valsequillon taajaman jälkeen kivisillan mutkassa, siinä etelärinteessä. Ajoimme San Agustínista ensin Teldeen ja siitä GC-10 ja GC-41 tietä kohti San Mateota.  Ennakkotietona oli, että jo Valsequilloon tullessa alkavat mantelipuut tulla vastaan. Mutta siellä oli varsin vähän mantelikukkia puissa- tai sitten ne eivät olleet vielä mantelipuita. Olimmeko tulleet liian myöhään?


Första bilderna togs först efter Valsequillo tätort. Vi kom från San Agustíne till Telde och sedan upp på vägarna GC-10 och GC-45 mot San Mateo. Förhadsbesked var att man skulle se mandelträd  innan Valsequillo, men det stämde inte riktigt. Där hade träden redan tappat det mesta av sina blommor - eller så  var de inte alls mandelträd. Hade vi kommit för sent?


Pelko osoittautui aivan turhaksi. Kukintaa riitti vielä yllin kyllin. Pian alkoi olla jo runsuden pulaa. Niinpä tässä blogijutussa mässäillään kuvilla!


Rädslan för att blommningen var över visade sig vara helt obefogad. Det blev en överflöd av mandelträd och i denna blog frossas det med bilder av dem. Ändå en av mina favoritbilder är här: busshållplatsen i Las Vegas (!). Vilken underbar plats att vänta på bussen.


Yksi suosikkikuvistani on silti jo täältä: Bussipysäkki Las Vegas- (!) kylässä. Upea paikka bussin odotteluun!



Ratkaisevaa retken onnistumiselle on luonnollisesti säätila. Ennuste lupasi puolipilvistä, mutta entä jos ne pilvet asettuvat näkymien esteeksi - mitäs sitten?  Tässä pilvet jo ryömivät uhkaavan alhaalla vaikka emme ole edes puolivälissä vuorille. No, rinteet ovat täynnä mantelipuita  - klikkaa kuvat isoksi niin näet paremmin. 


Avgörande hur lyckad resan blir är naturligtvis vädret. Väderleksrapporten hade lovat halvklart, vill säga halvmolnigt - men vad om dessa moln täcker det som man skulle vilja se? Här ovan kryper de redan hotande lågt ned och vi är inte ens på halva vägen upp. Men sluttningarna är fulla med mandelträd. Klicka på bilderna då ser du bättre!





Odotettu mantelipuukuja tulee vastaan El Pedregalin kylässä muutama kilomeri ennen Tenteniguadaa. Kukkia on niin vaaleanpunaisia kuin valkoisia, ja mieto tuoksu on ihana.

Den väntade mandelträallén kom i byn El Pedregal några kilometer innan Tenteniguada. Det finns både vita och ljusröda blommor och en milda doften är underbar.




Mantelipuut tulivat Kanarian saarille valloittajien mukana 1500- luvulla. Alkujaan manteli on kotoisin Keski-Aasiasta mistä foinikialaiset ja roomalaiset toivat sen Välimeren maihin. Espanjalaisvalloittajat toivat mantelin sitten tänne samaan aikaan kuin luumu-, kastanja- ja saksanpähkinäpuutkin. 


Mandelträrna kom till Kanarieöarna med spanska occupanterna på 1500- talet. Mandeln kommer urspungligen från Central-Asien. Fenicierna och romerna tog mandeln till Medelhavsländerna. Därifrån kom den sedan hit tillsammans med plommon, kanstanj och valnöt.


Mantelipuut ja -pensaat kasvavat usein rinteissä. Vaikeiden korjuuolojen vuoksi mantelin käyttö alkoi välillä taantua, mutta saaren hallintoviraomaiset ovat nyttemmin kannustaneet elvyttämään  istutusta. Parhaat sadot tulee noin 50 vuoden ikäisistä puista.


Svåra skördeförhållandena på sluttningar är orsaken till att andväning av mandel har minskat men numera försöker öregeringen uppmuntra till att plantera nytt. De bästa skörden fås från träd som är cirka 50 år gamla.


Gran Kanarialla rakennetaan kyllä taloja mitä ihmeellisimpiin rinteisiin ja kallionkoloihin. Mutta on toki helpompaa kerätä vaikka vihannes- tai hunajasatoa rinteille tehdyiltä tasanteilta kuin  jyrkillä rinteillä kasvavista puista hankalasti poimittavia manteleita.



På Gran Canaria bygger man hus till de mest besynnerliga sluttningar och håligheter. Men visst är det lättare att skörda grönsaker eller honung från de plana invallningar man byggt ut än mandel från branta sluttningar.





No, joku onnistuu saamaansa talonsa kansallislaulun mukaisesti kalliolle kukkulalle näköalojen kera. Tämä (alla) saattaa hyvinkin olla yksi valtiovallan Francon ajalla rahakkalille rakentamista  matkailukohteista.


Någon lyckas dock bygga sin boning högst upp på bergen med tillhörande utsikt. Fast jag nästan tror detta är en av de fina statliga turistanläggningar som byggdes under Franco- tiden för välbärgades rekreation.

Pysähdys San Mateossa - Vi stannar i San Mateo


Nyt ollaan jo melkein puolivälissä huipulle, 850 metrissä. Vega de San Mateo, matkailuteksteissä kotoisasti San Mateo, kaupungin matkailuesitteessä vielä kotoisemmin La Vega. Pieni ja turistin silmiin hyvin pittoreski vuoristokaupunki, oman kuntansa pääpaikka. Tämä kunta ei ulotu rantaan asti kuten useimmat muut. San Mateo tunnetaan parhaiten perinteisistä maalaismarkkinoistaan, joita pidetään lauantaisin.


Nu är vi redan nästan halvvägs upp till toppen, på 850 meters höjd. Vega de San Mateo, i turistbroschyrer ofta kallad San Mateo, i stadens egen turistbroschyr dock förkortad till La Vega. Mycket pittoreskt småstad.  Den är huvudort till kommunen San Mateo, en bergskommun som inte har någon strand som de flesta andra kommuner på ön.


Kaupungintalo on suomalaiseen laatikkoarkkitehtuurin tottuneelle mielenkiinoisen elävä kokonaisuus, jota ensin luulee kulttuuritaloksi tai joksikin juhlatilaksi. Se on rakennettu kanarialiseen tyyliin Francon aikana 1943, ja tilaa on myös esiintymisille.


Stadshuset är en ovanlig bygge för en som vant sig i nordisk lådbyggestil. Man tror att det är en kulturhus man kommit till. Den är byggd under Franco äran 1943. Plats finns även för framträdanden.



Kaupungin suurmies, lähetyssaarnaaja San Antonio Mario Claret, on saanut kuvansa kaupungintalon koristeelliseen seinustaan 150 vuotisjuhlanaan.

Stadens storman, missionären San Antonio Mario Claret hyllas på detta sätt i sin 150 års dag.


Myös työväkeä on muistettu.Yllä kaakelikuva maanviljelyksen piiristä, alla kaupungin ompelijattarien kunniaksi pystytetty veistos.

Också arbetarna minns. Ovan en kakelbild om lantarbetare och nedan en bronstaty för att hylla stadens sömmerskor.





Kaupungin konditoria-kahvila vetää vastustamattomasti puoleensa, sisältä löytyy todellisia herkkuja.


Stadens konditori-kafeteria är omöjlig att gå förbi… där inne finns läckerheter som får munnen att vattna. 



Vi går dock till en restaurang för att mätta magen. Det är oklart när vi skulle få nästa chans att äta.  Det finns konstnärlig dekoration även här inne.


Menemme kuitenkin sivukadun ravintolaan täyttämään vatsamme, sillä seuraavasta ruokailumahdollisuudesta ei ole tietoa. Täälläkin on taidetta seinillä.


Kohti kokeinta huippua - Mot högsta topp


Tässä ollaan jo melko lähellä Gran Kanarian korkeinta huippua. Tulimme tuolta alhaalta pilvikerroksen läpi reittiä GC -15, GC-600, GC-130. Välillä autotie oli niin paksussa pilvessä ettei nähnyt kuin muutaman kymmenen metriä eteensä. Iloksemme pilvikerroksen jälkeen koitti kirkas auringonpaiste. Huonolla tuurilla koko huippu olisi ollut pilvessä.


Vi körde genom en tjock moln högre upp via vägarna GC-15, GC-600 och GC-130. Bilvägen var ibland i så tjock moln att man såg bara några tio meter framför sig. Till vår stor glädje tog molnen slut här uppe och det blev istället strålande solsken. Med sämre tur hela toppen hade varit i moln.



Täällä oli taaja havumetsä. Ihmettelin miten opuut kasvoivat niin tasaisin välein, mutta myöhemmin luin, että metsä on istutettu 1950- luvulla. Näillä kokeuksilla ja vähän alempanakin on toki ihan luonnostaan kasvavaa havumetsää.

Det var tät tallskog här. Jag undrade att den växte så regelmässigt med jämna mellanrum. Senare fick jag läsa att skogen här var planterad på 1950- talet. Men det finns ju också naturlig tallskog på dessa höjder.


Täällä lähellä huippua liikkui runsaasti kilpa- ja kuntopyöräilijöitä. Monet kilpatallit harjoittelevat täällä. Suomen pyöräilymaajoukkuekin on harjoitellut näillä vuoristoteillä. Täällä järjestetään myös arvostettuja kansainvälisiä pyöräkilpailuja.

Här nära toppen var det flera cycklister på väg upp eller ned. Det är flera cyckelstall son tränar här. Jag vet att finska landslaget har tränat här och tror att sak samma gäller också den svenska. Även uppskattade internationella cyckeltävlingar arrangeras här. 


Nyt ollaan vain muutama metri Gran Kanarian korkeimmasta huipusta, joka on 1949 metrissä.  Pico de las Pozos de la Nieves on tämän huipun virallinen nimi. Kartoissa ja esitteissä se saattaa olla joko Pico de las Nieves tai Pozo de las Nieves. Nimi tulee katolisen kirkon 1600- luvulla kaivattamista lumikaivoista (pico=huippu, pozo=kaivo), joihin talvella kerättiin lunta jäädytettäväksi. Kesällä sitä vietiin aaseilla Las Palmasiin moninaiseen hyötykäyttöön.

Aivan korkein kohta on sotilasaluetta, ja siellä on mm. tutka-asema. 

 

Här är man bara några meter från öns absoluta högsta topp, 1949 meter. Pico de la Nieves heter den offociellt. På kartor och broschyrer kan det heta Pico de las Nieves eller Pozo de las Nieves. Namnet kommer från de snöbrunn (pico=topp, pozo=brunn) som grävdes på kyrkans begäran på 1600- talet.Snön pressades till is och transporterades på åsnarygg till Las Palmas för olika nyttobruk.

Den högsta toppen är militärområde med bl.a. radarstation.  



Tämän näkymän varmaan kaikki tänne tulijat haluavat kokea: etualalla Garn Kanarian tunnus, kivipaasi Roque Nueblo, taustalla salmen takana siintää naapurisaari Teneriffan korkein huippu, tulivuori Teide. Pilvet ovat onneksi tässä huippujen alapuolella.


Det här är synen som säkert alla som kommer hit vill se: framme Gran Canarias absoluta symbol stenpelaren Roque Nueblo, på bakgrunden grannö Teneriffas kännetecken vulkanbergen Teide. Molnen ligger så tur som det är här lägre än de två toppen!




Kurkistus näköalatasanteen reunan yli sen näyttää: tuolla alhaalla kulkevat pilvet ja niiden alapuolella näkyy vuoristokylän taloja. Pilvettömällä säällä näkyy jopa merelle asti.


 När man tittar över kanten på stenmuren ser man det: där nere seglar molnen och under dem syns hus av en bergsby. På en molnfri dag ser man ända till havet.



Monissa paikoin ja myös täällä on kulkijoiden iloksi ja houkuttimeksi myyntivaunu, josta saa ostaa juomaa, pikkupurtavaa ja vähän paikallisia hittituotteitakin. 


Här som på många andra turistvänliga ställen finns det en vagn där man kan köpa dryck, små mat och lokala hitprodukter med sig. 


Alamäkeen - Nedåt backen


Lähdemme laskeutumaan serpentiiniteitä  GC-134, GC-130 ja GC-600 takaisin kotikulmille vuorenhuipun päinvastaiselle puolelle. Roque Nueblo näkyy matkan varrella yhä uudestaan.


Vi börjar köra nedåt och hemåt på motsatta sidan av bergstoppen på GC-134, GC-130 och GC-600 mot Ayacata. Roque Nueblo syns under vägs på flera ställen.


Myös Ayacata Tejedan kunnassa tunnetaan mantelipuurinteistään. Tässä ollaan jo GC-60:n varrella.


Även Ayacata i kommunen Tejeda är känd för sina mandelträdsluttningar. Här är vi redan på GC-60.





Ollaan jo lähellä San Bartoloméa, joka on San Bartolomé de Tirajan- kunnan (ja tunnetuimpien turistirantojen) pääpaikka. Karjatila on rakentanut itselleen valtavan vedenkeräyssäiliön. Vesi on otettava talteen silloin harvoin kun sitä taivaalta tulee. Täälläkin on upeat mantelipuumisemat. Kiinnostaisiko ostaa talo täältä? Alla siihen puhelinnumero.


Här är vi redan nära San Bartolomé, som är centralort för de strora turiststrändernas kommun San Bartolomé de Tirajana. Även här finns det gott om mandelträd - samt en jättelik vattenbassäng för lantgårdens behov. Vatten bör samlas då den sällan kommer ned från himlen. Fina utsikter här också. Intresserad att köpa en villa? Nummer för kontakt här, varsågod.


Viimeinen näköalapysähdys, ylhäällä näkymä mahtavaan kanjoniin jonka reunoja tulimme alas vuorilta. Alla näkymä rannalle, Playa del Inglés ja meri siellä jo häämöttää.

Sista utsiktsplatsen, ovan vy till den mäktige kanjon vars sluttningar vi körde serpentinvägarna ned och här under vy till Playa del Inglés och havet. 



Inga kommentarer:

Skicka en kommentar

Tiedätkö lisää? Kerro! Haluatko lisätietoa? Kysy!
Vet du mer? Berätta! Vill du veta mer? Fråga!