28.12.11


Lordi Nelsonin menetetty oikea käsi
Parkki Lord Nelson ilmaantui eteläisen Gran Kanarian taivaanrantaan 27.12.2011 auringonnousun aikaan. Tähän alukseen, tai oikeastaan sen nimen antajaan, liittyy merkittävä pala Kanariansaarten historiaa. Britannian sotasankari, vara-amiraali Nelson kärsi kitkerän tappion, menetti oikean kätensä, ja Kanariansaaret saavutti aseman, joka on pitänyt sen syrjässä sodista. Mutta myös itse alus on huomion arvoinen.


Uusia upeita kuvia tekstin lopussa, otettu 1.3.2012.


Samma text på svenska:
http://tapanim.blogspot.com/2011/12/normal-0-21-false-false-false-sv-ja-x.html#more




Aloitetaan aluksesta, joka ilmaantui taivaanrantaan tavanomaisella aamukävelylläni. Se oli ensin aivan liian kaukana, että siitä olisi kannattanut ottaa kuvaa. Mutta vähin erin se lähestyi niin paljon, että kuvista alkoi tulla jonkin näköisiä. Ikävä kyllä se pysyi koko näkyvissä olonsa ajan kaukana merellä.

Asunnolle palattuani katsoin Suomessa runsaasti käyttämästäni laivaliikenteen hakumoottorista
mistä aluksesta oikein oli kyse. Riemastus oli suuri, sillä juuri edellispäivänä olin lukenut vara-amiraali Nelsonin kitkerästä kohtalosta Santa Cruz de Tenerifen edustalla Yrjö Kokon ”Hyvän tahdon saaret”-teoksesta (WSOY 1953). Juuri tuo luku ”Kanaria ja Englanti” antaa oivan näkökulman siihen mitä käsite ”Hyvän tahdon saaret” todella aikojen saatossa on merkinnyt. Ja tämä koski juuri lordi Nelsonin tapausta.

Hyvän tahdon alus
Googlaamalla selviää, että tämä Lord Nelson- alus on myös merkittävä hyvän tahdon toimija. Brittiläinen säätiö on rakennuttanut sen (ja toisenkin purjealuksen), jotta vammaiset tai muuten vakavasti sairaat voisivat päästä purjehtimaan isolla purjealuksella terveiden nuorten tapaan. Aluksilla on ammattilaiset huolehtimassa navigoinnista ja muusta ammattitaitoa vaativista tehtävistä. Sen lisäksi mukana on 40 vammaista avustavissa tehtävissä.

Aluksella on jo purjehtinut kaikkiaan 24 000 vammaista tai sairasta. Suurimmat yksittäiset ryhmät ovat näkövammaiset (1350) ja aivovammaiset (1320).

Tästä voit lukea tarkemmin aluksen kotisivuilta http://www.jst.org.uk/lord-nelson.aspx
Sivuilta selviää myös parkki Lord Nelsonin tärkeimmät mitat ja muut laivatekniset tiedot, mm. että se kulkee koneilla, ilman purjeita kahdeksan solmun maksiminopeutta ja purjeiden avulla kaksi solmua nopeammin. Horisonttimme se sivuuttaa vajaassa tunnissa.
Marinetraffic.comista näen, että aluksen edellinen satama oli Porto, että se on ilmeisesti ollut yön ankkurissa Tenerifen eteläpuolella, ja oli nyt matkalla Las Palmasiin, missä se illalla onkin marinetarfficissa kiinnittyneenä Puerto dela Luzin laituriin.

Santa Cruz de Tenerifen taistelu

Palataan historiassa runsaat parisataa vuotta taaksepäin.

On menossa Espanjan, Ranskan ja Britannian välinen sota vuonna 1797. Nuori meriupseeri Horatio Nelson, 39,  on noussut Britannian kansallisankariksi oltuaan alkuvuonna ratkaisevassa asemassa mm. Cadizin voitokkaassa taistelussa. Hänestä tehdään vara-amiraali ja hänet lähetetään laivastoyksikön komentajana Tenerifelle, jossa tiedetään olevan ranskalaisia aluksia satamassa. Nelson uskoo, että edessä on helppo taistelu, ja runsas saalis.
Ennen hyökkäystä Nelson antaa saaren puolustajille uhkavaatimuksen: antautukaa tai kaikki hävitetään. Vastausaikaa puoli tuntia.

Tenerifellä oli kuitenkin saatu kuulla Cadizin tappiosta, ja siellä oli kerätty vähäiset sotavoimat Santa Cruzia puolustamaan.

Brittien ensimmäinen hyökkäys 20.7.1797 menee mönkään, sillä laivat jäävät niin kauaksi rannasta ettei niiden tykkituli yllä veneillä rantautuvien tueksi. Puolustajien raskas tulitus tekee lähestyjien päävoimista silppua. Näin kertoo http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Santa_Cruz_de_Tenerife_(1797).

Yrjö Kokko kertoo kirjassaan värikkäämmän version. Sen mukaan britit kaappasivat yöllä merelle yhden ranskalaisaluksen, mutta sen lasti osoittautui odotettua olennaisesti mitättömämmäksi.
Britit yrittävät uutta hyökkäystä kiertoliikkeellä, mutta sekin epäonnistuu, mm. siksi, että brittien maihinnousuveneet eksyvät pimeässä yössä.

Britit yrittävät taas uutta hyökkäystä 24.7.1797. Horatio Nelson itse asettuu maihinnousujoukon johtoon, mutta siinä käy kalpaten. Kun hän nousee maihin, ja heiluttaa urheasti miekkaa päänsä päällä lentää jostain tykin ammuksen sirpale ja katkaisee hänen kätensä. 
Nelson wounded during the battle of Santa Cruz de Tenerife; 1806 painting byRichard Westall (Wikipedia)
Raskaasti verta vuotavana Nelson viedään takaisin komentoalukseensa HMS Theseukseen. Lähempänäkin olisi muita aluksia, mutta niihin hän ei halua, koska se voisi laskea taistelumoraalia, hän epäilee.

- Lääkäri, haluan eroon tuosta tarpeettomasta lihankappaleesta, sanoo Nelson häntä odottavalle välskärille – näin kertoo tarina. Käsi amputoidaan, ja kädenpätkä heitetään mereen, vaikka Nelson olisi halunnut sen muistoksi. Näin todistaa Wikipedia. Yrjö Kokko puolestaan selvittää, että Nelson itse määräsi käsivartensa  heitettäväksi mereen ”missä minun aseveljenikin ovat löytäneet hautansa”


Päivitys 2.1.2012:
Amiraali Nelsonin hukkaan joutunut käsivarsi on sittemmin herättänyt runsaasti pohdintaa ja mielenkuohua. Brittiläisestä maailmanyhteisöstä löytyy mm. koko joukko pubeja, joiden nimi on "Lord Nelsons lost arm". Aika ajoin raportoidaan siitä, että tuo käsivarsi on löytynyt milloin mistäkin. Tuorein julkaistiin teneriffalaisessa päivälehdessä  Diario de los Avisos samana päivänä, 28.12.2011, kun tämän blogin teksti.


Lehti kertoo värikkäästi, että "San Andrean rannikolla Granadillasin satamatyömaan lähistöllä sukeltaja löysi vesikasveja poistaestaessaan kovan esineen, jota luuli ensin kiveksi. Tarkemmin tutkittaessa kävi ilmi, että kyseessä oli laatikko, jonka kannessa oli kuninkaallisen brittiläisen laivaston sinetit.
Laatikosta löytyi miehen käden luuranko ja korkea-arvoisen upseerin kaluunat - vaikka itse asepuvun hiha olikin jo tuhoutunut.
Asiaa tutkittiin ja voitiin todeta, että kyseessä oli amiraali Nelsonin käsivarsi, jonka tämä oli sotilaallisin menoin aikoinaan haudannut." 
Näin kertoo lehti, tarina tässä hiukan tiivistettynä.
                                                         Foto: Gracia Penttinen


Teksti- ja kuva-analyysni jättää kuitenkin, ikävä kyllä, käteen havainnon, että kyseessä on juttutyyppi, jollaisia pohjoismaissa on tapana julkaista aprillipäivänä.

Palataan todennettuun historiaan:
Samalla päivämäärällä brittilehti Indenpendent (jota useat muut siteeraavat) kertoo julkisuuteen tulleista uusista dokumenteista.
Ne mm. kertovat, että amiraali Nelson palasi komentamaan joukkojaan vain 30 minuuttia käsivarren amputoinnin jälkeen. Mitä voidaan pitää merkkinä sen aikaisten brittilläisten sotilaslääkärien korkeasta ammattitaidosta.


Näin herrasmiehet sopivat
Kovien taistelujen lopuksi britit vetäytyvät aluksilleen verissä päin. Jo perääntymisvaiheessa he neuvottelevat Santa Cruz de Tenerifen  puolustajien kanssa itselleen ”kunnialliset” peräytymisehdot”.  Niihin kuuluu sopimuskohta, jossa britit sitoutuvat jättämään Kanarian saaret vastaisuudessakin rauhaan. Se on ollut saarten asemaa sääntelevä asiakirja myös myöhemmissä historian vaiheissa. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikana jenkit, britit ja saksalaiset saattoivat kohdata toisensa täällä kadulla kävelemässä.

Yrjö Kokko kirjoittaa, että voittoisaa taistelua johtanut Tenerifen komentaja, kenraaliluutnantti Antonio Gutiérrez de Otero y Santayana kutsui jo seuraavana päivänä hävinneiden johdon päivällisille, ja hävinneet saivat muutenkin oikein hyvää kohtelua sekä haavoittuneiden hoitamisessa että elintarvikehuollossa. Kotimatkalle Nelson saa jopa kaksi alusta vihollisiltaan, kun omia oli tuhoutunut niin runsaasti taistelussa.

Sovintoprosessiin kuuluu myös  molempien sotapäälliköiden erittäin kohtelias kirjeenvaihto, jossa he ilmaisevat suuren arvostuksen toisiaan kohtaan. Tämä kirjeenvaihto löytyy Espanjan armeijamuseosta, Toledossa.

Sankarien erilaiset kohtalot

Tenerifen taistelun Nelson muisti pahimpana kokemanaan helvettinä. Espanjalaiset menettivät kuolleina vain 28 ja haavoittuneina 40 miestä, britit 250 ja 128, ja lisäksi useat alukset jäivät meren pohjaan. Siitä huolimatta Nelson palasi kotiin juhlittuna sankarina, ja uudet sankariteot, mm. Trafalgarin taistelu, olivat vielä edessä.

Hänen muistomerkkinsä koristaa tänä päivänäkin Lontoon Trafalgar- aukiota. Oikea hiha on kiinnitetty rinnalle, mutta on tyhjä. (Foto: Wikipedia) 

Brittimiehille Nelson oli kautta vuosien suuri esikuva. Britannian ulkopuolella oli toisin. Hänen Trafalgar- muistomerkkinsä kopion Dublinin keskustassa irlantilaiset aktivistit räjäyttivät taivaan tuuliin joskus 1950- tai 60 luvulla. Tapasin itse yhden räjäytystä yrittäneen aktivistin Dublinissa kesällä 1967. Kovasti harmitellen hän kertoi yrityksen epäonnistuneen. (Torniplarista patsaaseen johtava luukku oli niin ahda, että nuoret miehet jäivät siihen kiinni mistä poliisi heidät korjasi talteen). Onnistujista hän sanoi: ”Ei ollut kukaan meistä”. Hän kuului Sinn Fein puolueeseen, joka oli IRA:n poliittinen siipi.
Sen sijaan Kanarian saarten asemaan ratkaisevasti vaikuttanut kenraaliluutnantti Gutiérrez on jäänyt lähes unholaan, Yrjö Kokko yritti löytää hänen muistomerkkinsä 50-luvulla Santa Cruz de Tenerifestä, mutta epäonnistui. Wikipedia sellaisen on kuitenkin löytänyt, joskin varsin vaatimattoman

Kenraaliluutnantti Gutiérrez sai toki asiaankuuluvat kunniamerkit kiitokseksi, mutta kuoli pari vuotta taistelun jälkeen. Aikalaiset eivät häntä kuulemma erityisesti arvostaneet.

Mutta hänhän toimi täysin Kanariansaarten alkuperäiskansan perinteen mukaisesti. Kenties juuri siinä virhe olikin. Hekin auttoivat taistelun hävinneet vastustajansa vaarallisilta vuorilta ystävällisesti takaisin laivoilleen, ja huolehtivat heidän hyvinvoinnistaan niin kauan kuin tunkeutujat saarilla olivat. Kunnes sitten espanjalaiset onnistuivat alkuperäiskansan, guanchot, lopullisesti kukistamaan, ja alistamaan. Verisesti.

1.2.2012 klo 7.25

Torstai, maaliskuun 1. päivä 2012 - Lord Nelson San Agustínin horisontissa jälleen. Tarkoitukseni oli ottaa kuva juuri ennen auringonnosua, mutta sehän veijari pulpahti kuvaan juuri kun painoin nappia.



Kyllä, se on Lord Nelson, tarkistin maritintraffic.com sivustolta sen sijainnin ja se on matkalla taas Las Palmasiin.





1 kommentar:

  1. Den här kommentaren har tagits bort av skribenten.

    SvaraRadera

Tiedätkö lisää? Kerro! Haluatko lisätietoa? Kysy!
Vet du mer? Berätta! Vill du veta mer? Fråga!