10.3.15

Turistiparatiisi Maspalomas kasvoi erämaahan



Pohjoismaalaisten suosima Maspalomasin matkailualue Gran Kanarian eteläosassa alkoi kasvaa reilut puoli vuosisataa sitten lähes erämaahan. Sen alkuvaiheista kuuluu erityinen ansio paitsi alueen omistaneelle kreivisuvulle myös ruotsalaisille yrittäjille. Toisin kuin monet muut matkailukeskittymät tämä on syntynyt hyvin suunnitelmallisesti. Tietyillä terveysongelmilla on tässä keskeinen osuus.

Versionen på svenska här
https://tapanim.blogspot.com.es/2015/03/turistparadiset-som-vaxte-fran-oken.html#more


Kun kävelee Playa del Inglesin kaartuvia ja mutkikkaita katuja syntyy vaikutelma, että tämä on kaoottisen rakentamisen seurausta. On pykätty matalia bungalov kortteleita ja korkeita hotellialueita vähän miten sattuu ja mistä rahamies on sattunut saamaan sopivaa rakennusalaa.

Näin alkujaan sen itse koin – mutta olen saanut muuttaa käsitystäni.

Koko Maspalomasin alue ulottuu lännestä Melonerasista aina idässä Bahia Feliziin asti, vaikka usein Maspalomasina pidetään länsireunan laaksoa, jossa ovat Faro de Maspalomas, Maspalomas Campo de Golf sekä Maspalomasin hiekkadyynien luonnonsuojelualue.


Maspalomasin asemakaava perustuu kansainväliseen arkkitehtikilpailuun, joka järjestettiin Francon diktatuurikomennon aikana 1961, ja johon pyrittiin saamaan  osallistujiksi maailman parhaita arkkitehtejä .

Kreivillisen suvun maita

Nyt hiukan kreivillistä historia á la Espanja. Kärsivällisyyttä! Franco oli 1959 säätänyt lain, jonka tarkoituksena oli saada tuolloin vielä suljettuun maahan ulkomaisia sijoituksia. Eteläisessä Gran Kanariassa omisti 3000 hehtaarin tilukset de la Vega Grande de Guadelupe- suku. Silloinen päämies, tomaattikreivinä tunnettu 8. kreivi, Alejandro del Castillo y Castillo, oli alkanut pohtia maiden käyttöä muuhunkin kuin kukoistavaan tomaatin viljelyyn.

Saaren poliittinen johto ehdotti, että tänne etelään rakennettaisiin ns. parador, puolivaltiollinen hotelliyritys, jollaisia oli  rakennettu raharikkaita varten. Mm. Gran Kanarian ylimmillä rinteillä, Cruz de la Tejedassa sellainen on nyt siellä missä turistubussit käyvät kääntymässä. Nykyaikaistetun paradoran huoneen vuorokausihinta on hotell.com:issa 100 – 300 €.


Etelän kreivisuku ei pitänyt paradoraa hyvänä ideana. Sen sijaan alettiin etsiä keinoja vähin erin viriävän matkailuelinkeinon kehittämiseen. Täällä kun oli kaksi sen perustekijää: ylen määrin aurinkoa ja hiekkarantoja.

Kansainvälinen arkkitehtikilpailu

Matkailusuunnitelmien kehittäminen jäi isältä pojalle., 9. kreiville, Alejandro del Castillo y Bravo de Lagunalle (jälkiosa äidin mukaan kuten Espanjassa on tapana). Tästä eteenpäin käytän nimeä Turistikreivi. Hän sai idean järjestää kansainvälinen arkkitehtikilpailu etelärannikon matkailukohteiden pohjaksi. Sitä varten laadittiin perusteellinen ja upea kilpailuohjelmakirja yhteistyössä Ranskan arkkitehtiliiton kanssa. Paksussa ohjelmakirjassa esiteltiin alueen olosuhteet maaperätutkimuksia myöten. Pienvenesatamien sijoittamista ajatellen ohjelmakirjassa oli jopa selvitykset aaltojen liikkeistä useimmin vallitsevina koillis- ja kaakkoistuulien mukaan.


Kilpailuehdotuksissa tuli olla valmiit suunnitelmat uudenaikaiselle infrastruktuurille, tieverkostolle,, viheralueille, kauppakeskuksille, helikopterikentille uskonnollisille rakennuksille, urheilupaikoille jne.

Opus osui myös tietyn ruotsalaisen vakuutusjohtajan käsiin, johon puukantinen teos teki vaikutuksen. Tapaamme hänet vielä.


Tarkoituksena oli luoda  matkailualue, jossa oli omat kohteet erilaisille matkailijaryhmille, varakkaille ja tavalliselle kansalle. Tämä oli varsin kaukonäköistä sillä massaturismi charterlentoineen oli vasta alkuvaiheissa.
Turistikreivi sanoo halunneensa luoda suurenmoisen matkailukohteen, jossa otetaan huomioon myös ympäristö.

- Halusin pitää huolta merestä, autiomaasta ja makeanveden keitaasta Faron majakan lähellä, hän sanoo Birgitta Frejhagenin haastattelussa Pionjären- kirjassa, joka on tämän blogijutun tärkein faktalähde.

Alueen nimeksi hän antoi Maspalomas, Costa Canaria. Se on vuoristoon ulottuvan San Bartolomé de Tirajana- kunnan rantakaista. 


Mutta kunta ei korvaansa hankkeelle lotkauttanut, sillä maaperää täällä pidettiin saaren huonoimpana. Myös Las Palmasissa moni piti hanketta silkkana hulluutena.

Tavoitteena maalaisidylli

Kilpailuun tuli 141 ehdotusta 24:stä maasta, mm. Suomesta ja Ruotsista yksi kummastakin. Kilvan voitti ranskalainen SETAP- arkkitehtiryhmä. Sen piirtämät kuviot näkyvät tänä päivänäkin koko Maspalomasin alueen ilmeessä.

Birgitta Frejhagen pitää suosittuja kaupunkikierroksia maanantaisin San Agustínissa, ja kertoo Maspalomasin syntyhistoriasta

Silmiinpistävä piirre on hiuskiehkuroita muistuttavat, mutkittelevat tieverkostot, jotka nyt niin jalan kulkiessa kuin autolla ajaen herättävät vähän sekavan vaikutelman. Sen vuoksi varsinkin Play del Inglésissä outo kulkija tuppaa eksyilemään. Mutta arkkitehtien ajatuksena oli, että se antaisi vaikutelman maalaisidyllistä, ja että alueet jouduttaisiin rakentamaan ikään kuin ne olisivat kasvaneet hitaasti.


En ole ihan varma, että nämä piirustuspöydällä kehitetyt ajatukset idyllistä ovat toteutuneet. Mutta ehkä tämä on parempi kuin jos olisi piirretty vaikkapa tylsä ruutukaava. Jälkeenpäin hankkeen vastuuhenkilöt ovat harmitelleet ettei kilpailutöistä otettu talteen japanilaisten esityksiä, joissa oli parhaiten oivallettu mitä tuleman pitää.

Eri ryhmille ajatellut alueet olivat kuitenkin tilaajan toivomusten mukaan. San Agustín idässä ja Maspalomas Campo del Golf lännessä oli kaavailtu varakkaiden viheriöiväksi, mataliksi alueiksi. Matala ja viheriöivä näiden  osalta onkin toteutunut ja Maspalomas Campo de Golf upeine golfkenttineen on varmaan  varakkaiden makuun.


Rahakkaiden suosikkialue taitaa olla myös läheinen Melanores ainakin päältä katsoen. Arkkitehtien suunnitelmassa se oli saanut nimen Ciudad de Maspalomas, Maspalomasin kaupunki.



Mutta San Agustínissa sen sijaan asuu runsaasti tavallisia medelsvenssoneita. Siihen palaan vielä erikseen.

Massaturismin Playa del Inglés

Playa del Inglés oli ajateltu massaturismille, suurille hotelleille, kaupoille, kauppakeskuksille ja ravintoloille. Tämä onkin toteutunut, mutta onhan siellä hotellien lomassa myös useita eri tasoisia bungalov alueita.  Mutta ne taitavat olla siellä mihin voittaneessa kaavaehdotuksessa oli suunniteltu puistoja sillä  viheralueita saa täältä hakea.


Playa del Inglesin pohjoispuolella on turismin parissa työskentelevien paikallisten asuinalueeksi suunniteltu San Fernando. Sinne oli määrä tulla työntekijöiden asuntojen lisäksi myös kauppakeskus, koulu, urheilukenttä, kirkko ja kaupunginpuisto. Ja tuli myös.

Kreivi ja työntekijät

Turistikreivin omia ensimmäisiä rakennushankkeita olikin laadukkaat työntekijäin asunnot, ja alle kouluikäisten päiväkoti. Tämä oli aivan uutta ajattelua Espanjassa missä naisen paikka oli vielä pitkään kotona lieden ääressä tai maatöissä. Mutta Maspalomasin hotelleihin tarvittiin naistyöntekijöitä. Eikä miestenkään saaminen tänne muualta saarelta töihin olisi varmaankaan onnistunut ilman hyvien asuntojen tarjontaa.


Päiväkoti oli sekin arkkitehdin erikoinen luomus, Los Dados, arpakuutiot. Jokaisessa kuutiossa touhusi 10-12 lapsen ryhmä. Aika on tainnut ajaa tämänkin idean ohi, sillä nykyisin Los Dados alueella toimii Espanjan punaisen Ristin, Cruz Rojan sosiaalikeskus, jossa autetaan tavalla tai toisella pulaan joutuneita kansalaisia, etenkin lapsiperheitä.

Kilpailun voittaneen asemakaavasuunnitelman yksityiskohdat jäivät espanjalaisten arkkitehtien toteutettavaksi. Näistä merkittävin oli Turistikreivin pääarkkitehti Manuel de la Pena Suaréz, joka parissa vuodessa teki 17:n suuren rakennushankkeen suunnitelmat, hotelleja, kauppakeskuksia (mm. Yumbo) ym. ym.

Arkkitehdin upein luomus tuhoutui

Hänen upein luomuksensa on kuitenkin jo kadonnut lähes jäljettömiin. Kyse on näköalaravintolasta La Rotunda, jonka jäännökset tarkkaan katsoen löytyy San Agustínissa nykyisen El Capitano- ravintolan takaa sen pysäköintialueena. La Rotunda rakennettiin viidestä toisiinsa sulkeutuvasta ympyrän muotoisista osasta. Sen ravintolasalista oli huikea näkymä merelle samaisen Playa de San Agustín rannan ylitse, missä joka talviaamu kuvaan auringonnousuja.


Vaikka La Rotunda oli upea arkkitehdin luomus se ajoi liikekonseptina pahasti kiville. Se oli alkujaan viiden tähden ravintola, jossa tarjoiltiin valkoisille liinoille valkoisin hansikkain kalliita ruokia. Siellä pidettiin alkuaikojen tärkeät juhlat. Mutta maksukykyisestä asiakaskunnasta oli pula. Niinpä ravintolan status laski tähti tähdeltä, kunnes sen osti sijoittaja, joka halusi rakentaa paikalle hotellin. Mutta kun kaavassa oli ravintolan paikka ei siihen hotellia saanut rakentaa itkemälläkään.  


Lopputulos oli ettei uusi omistaja tehnyt mitään, rakennus rapistui pahasti, kunnes se kunnan toimesta purettiin 2000- luvun alussa, ja tilalle lanattiin parkkipaikka.

Ruotsalaiset tuovat ensin sähköt

Yksi ensimmäisiä hankkeita oli saada alueelle kunnon sähköt. Niitä toteuttamaan Turistikreivi sai ASEAn Kanariansaarten ja Länsi-Afrikan hankkeita johtaneen Lamberth Wägnerin. Hän teetti Maspalomasiin sähköverkoston, joka oli ajan ruotsalaisten vaatimusten mukainen. Näin tänne saatiin sähköverkosto, joka oli parempi kuin Las Palmasissa. Kreivin kustannuksella tänne tehtiin myös tiet, vesijohdot, viemärit, puhelinlinjat jne. Kunta ei kunnallistekniikan rakentamiseen osallistunut.

Ruotsalaisille uranuurtajille pystytetty muistomerkki San Agustínissa.

Turistikreivi yritti saada kilpailun voittaneen suunnitelman toteuttamiseen investoijia maailmalta, mutta kiinnostus oli perin heikkoa. Samaan aikaan joukko tukholmalaisia rakennusalan yrittäjiä, joka kutsui itseään nimellä ”De sjuas gäng” (seitsemän joukko), oli tullut Kanariansaarille katsomaan paikkoja. Joukon vetäjä, vakuutusyhtiön johtaja Nils-Henrik Öberg, oli aiemmin Tenerifellä käydessään saanut helpotusta sydän- ja astmavaivoihinsa pelkästään saarella olon ansiosta. Hän oli tutustunut puukantiseen kilpailuohjelmaan Tukholmassa, innostunut sen tarjoamista mahdollisuuksista, ja houkutteli rakentajaystävänsä tänne. Nämä ihastuivat paikan päällä näkemästään, ja tekivät Turistikreiville ostotarjouksen maa-alueista San Agustínissa.

San Agustínin alku

Tämän käynnin tuloksena syntyi Playa de San Agustínin itäpäässä oleva Nueva Suecia (Uusi Ruotsi) alue. Ulkonäöltään se on espanjalaista bungalov- tyyliä, mutta sisusteet on tuotu Ruotsista, koska Kanarialla ei siihen aikaan tehty valmiita sisusteita etenkään ajanmukaisiin keittiöihin. Hankkeen toteutusta veti Sven Kviborg, joka oli juuri saanut valmiiksi Mörby Centrumin rakennustyöt lähellä Tukholmaa. Hän myi osan liikkeestään ja jäi tänne rakentamaan lomaparatiisia.


Nueva Suecian ensimmäiset 24 asuntoa valmistuivat 1965. Sen kunniaksi pidettiin viikon kestäneet vihkiäisjuhlat, joihin tuotiin chartekoneella hankkeen rahoittajat puolisoinen, ja lehdistöä niin Ruotsista kuin täältä Kanarialta. Näin Maspalomasin maine alkoi levitä.

Nueva Suecian lisäksi täällä ei vielä ollut muuta kuin Turistikreivin rakennuttama Los Caracoles- alue  Nueva Suecian ja loistoravintola La Rotundan välissä.

Työnantajajärjestön ylipuhuminen

Nykyisen San Agustínin läpiajotien pohjoispuolella on iso Rocas Rojas (Punaiset kalliot) alue, jossa on lähemmäs 600 bungalovia.

Sen etureunassa tien vieressä ovat Clinica Roca, alueen hotellitoiminnan vastaanotto, ravintola, liiketiloja, Svenska Skolan (jossa toimii myös Suomi- Koulu joka toinen lauantai ja saksalainen koulu). Edelleen toisessa rakennuksessa Svenska Kyrkan ja sen takana kuntoutuslaitos Svenska Re.


Svenska Re oli alueen kehittymiselle avainasemassa, samoin sen aikaansaamiseen taas jo aiemmin mainittu sydän- ja astmavaivoista kärsinyt vakuutusyhtiön johtaja Nils-Henrik Öberg. Hän onnistui junailemaan Ruotsin työnantajien keskusjärjestö SAF:n hyväksymään Svenska Ren perustamisen.



Sopivasti päätöksenteon alla oli valmistunut WHO:n tutkimus, joka kertoi, että työelämässä kuoli stressisairauksiin tuplasti enemmän ihmisiä kuin syöpään. Stressisairauksia kutsuttiin siihen aikaan johtajantaudiksi. Öberg kehitti ajatuksen, että elinkeinoelämän johtoporrasta varten tulisi perustaa kuntoutuslaitos tänne San Agustíniin, jonka SAF panee alulle.

Tutkitusti terveellinen seutu

SAF:n johdon vakuuttamiseksi tehtiin ruotsalaisin lääkärivoimin vielä toinenkin selvitys maailman eri osien parantavien ilmastojen vaikutuksesta stressiperäisten sairauksien hoidossa. Se päätyi suosittelemaan eteläistä Gran Kanariaa parhaana paikkana.

Hankkeen tukena oli myös lakiuudistus, joka salli ulkomaisten terveyspalvelujen käytön Ruotsin omien, silloin vielä heikkojen resurssien täydennyksenä.


Kun SAF:in hallitukselle ideaa esiteltiin puheenjohtaja keskeytti puheet  ”tyhmyyksinä”. Mutta toiset jäsenet olivat eri mieltä. Puu- ja paperikonserni SCA:n toimitusjohtaja argumentoi, että totta kai tällainen tarvitaan yritysjohtajille ennen kuin stressaantuvat niin, että tekevät tyhmiä ja kalliita päätöksiä yrityksissään.

Näin Svenska Re perustettiin. Sen hoidoissa käy kuitenkin etupäässä toimihenkilöitä ja työntekijöitä, johtajia siellä näkyy harvoin, jos koskaan. Miten lie vaikuttanut tyhmiin päätöksiin…

Rocas Rojas alueen synty

SAF päätti, että Svenska Ren tulee toimia perustamisen jälkeen asiakkaidensa tulorahoituksella. SAF ei halunnut sijoittaa siihen pesämunaa enempää.  

Kun kuntoutusyritys oli perustettu hoksattiin, että siellä vierailevillehan tarvitaan myös asuntoja. Siihen Svenska Ren tarpeisiin rannan tuntumasta hankittu tontti ei riittänyt. Lisäksi hanketta valvova lääkäri katsoi, että asiakkaille tulisi saada niin isot ja hyvin varustetut asunnot ettei heidän tarvitse käydä joka päivä ravintolassa syömässä. Lääkäri vaati myös, että asuntojen tulisi olla rauhallisessa ympäristössä ja ainakin 400 metrin päässä rannasta, jotta meren kosteus ei haittaisi reumapotilaita.

Rocas Rojas alue kokonaisuudessaan ulottuu kuvan oikean reunan valkoisista taloista vasempaan reunaan hotellien ja Clinica Rocan välissä.

Niinpä hankkeen vetäjät myivät hankitun rantatontin hotelliyritykselle, mistä saatiin rahat koko nykyisen noin 20 hehtaarin Rocas Rojas alueen ostamiseen. Osasta lohkaistiin myöhemmin Monto Rocon alue ostoskeskuksen luona. Asuntojen rahoittamiseksi ne oli kuitenkin myytävä sijoittajille. Näitä tuotiinkin ensi alkuun paikalle lentokoneellinen Tukholmasta, enimmäkseen yritysjohtajia.

Päätökset kalkkiviivoilla

Sijoittajat joutuivat tekemään ostopäätöksensä piirustusten sekä maahan merkittyjen tonttien ja asuntojen sijaintia kuvaavien  kalkkiviivojen perusteella. Alue muistutti vielä kivistä erämaata. Lisäksi elettiin Francon diktatuurin aikaa mikä Tage Erlanderin ja Olof Palmen Ruotsissa oli aika kiistanalainen investointikohde. Valuuttasäännöstelykin tuotti mutkia matkaan. Mutta kauppa kävi. ABUn toimitusjohtaja Mörrumista (missä Kekkonenkin kävi kalassa) allekirjoitti ensimmäisenä ostopaperit.

Rocas Rojas on sekin rakennettu espanjalaiseen bungalov- tyyliin, mutta kaikki sisusteet on sinnekin tuotu Ruotsista. Olen omin käsin korjannut yhden talon epäkuntoon menneen vessanpöntön vesipumpun, jonka rikkoutunut osa tuotiin Tukholmasta lentokoneella lomalaisen laukussa. Onneksi oli alkuperäinen IFÖn käyttöohje osakuvineen ja -numeroineen tallella vielä 50 vuotta rakentamisen jälkeen. Nykyisin pääosa Rocas Rojasin 396:sta asunnosta on yksityisten ruotsalaisten omistuksessa, osa on chartermatkaajien käytössä, mutta useimmat ovat pitkäaikaisia asukkaita, omistajia tai vuokralla.


Muuallakin Maspalomasissa on nyt varsin yleistä, että osa bungaloveista on pitkään asuvien yksityisessä käytössä ja muut osana matkayhtiöiden hotellitoimintaa.

Ilman Svenska Ren perustamista ja Rocas Rojas alueen rakentamista Maspalomasin kehitys olisi hyvin toisenlainen kuin nyt. Sen jälkeen alkoivat myös muut sijoittajat innostua Turistikreivin mahtavista suunnitelmista.

Kilpailuohjelmassa Maspalomasiin piti tulla 
12 500 vuodepaikkaa, mutta niitä on jo yli 
75 000. Tämä lienee syy siihen, että etenkin Playa del Inglés vaikuttaa ”käsiin räjähtäneeltä”.

Tässä kuvassa teos, josta olen poiminut tämän jutun tärkeimmät faktat. Historiallisen kansikuvan etualalla upea La Rotunda- ravintola, jota ei enää ole. Vertaa kuvaa jutun aloituskuvan näkymiin. En päässyt ihan samaan paikkaan kuvaamaan, koska siihen on rakennettu.


2 kommenttia:

Tiedätkö lisää? Kerro! Haluatko lisätietoa? Kysy!
Vet du mer? Berätta! Vill du veta mer? Fråga!