Miksi valitsin Gran Kanarian?

Sääolot ratkaisi, kun valitsin Gran Kanarian eläkevuosieni talvikohteeksi.  Tv-kuva tuossa konkretisoi asian: pilvirintama ohittaa useimmiten Kanarian saaret. Päätösprosessi oli kuitenkin pitkä ja mutkikas. Siihen liittyi olennaisesti eläkepaniikki. Kerron myös mistä löytyy apua, kun haluaa tietoa Espanjassa asumisen käytännön kuvioista.

Ensimmäisen kerran kävin Gran Kanarialla vasta vuonna 2005. Se oli aivan ensimmäinen aurinkolomakohteeni. Sitä ennen olivat kaikki loma-ajat menneet joko mökillä Suomessa tai ex. vaimon kotona Tanskassa.

Mutta noihin aikoihin olin tavannut nykyisen Lempiarmaani, ja hän rutinoituneena aurinkomatkailijana valitsi joulumatkan kohteeksi hotelli Green Fieldin Playa del Inglésissä. Olimme sen verran myöhään liikkeellä ettei valinnanvaraa tainnut juuri olla. Mutta se oli vähän kohtalonomainen valinta, vaikken siellä sen jälkeen olekaan asunut.

Playa del Inglés on suomalaispaikka
Olimme ruotsalaisen matkayhtiön matkalla, mutta heti ovesta astuessa törmättiin suomalaisten kuvioihin. Oikealla Ryysyrannan mainos, ja siinä viereisessä talossa baari Ryysyranta. Katukäytävällä sähköjakajaan liimattuna Jorma Kalevin kulunut tanssimainos, jossa hänen paikkaansa kehuttiin suomalaisten suosituimmaksi - väite on sittemmin joka käynnilläni osoittautunut lievää suuremmaksi liioitteluksi. Kadun vastakkaisella puolella oli Apilaniitty, tanssiravintola, jossa isännöi vanha tuttu Mikki eli Martti Mikkelä Olofströmistä.

(Suomen suomalaisille taustaksi: Olofström on Etelä-Ruotsin suurin suomalaiskeskus, noin 150 km Malmöstä pohjoiseen, jonka suurin työnantaja on Volvon henkilöautotehdas.)

Mikkiä olin jututtanut Radio Malmöhusin ja Radio Blekingen suomenkielisiin ohjelmiin viimeksi pari vuotta aikaisemmin. Hän esiintyi suomalaisten tansseissa, ja oli tehnyt pari c-kasettia (se oli silloin se) omakustanteena. Mikistä lisää lähipäivinä otsikolla Kanarian Mikki. Hän mm. pohtii samoja asioita kuin minä itsekin muutama vuosi sitten. Se kuuluu siihen ikään.

Silloin 2005 en vielä edes haaveillut lämpimässä asumisesta eläkevuosina, mutta jotain jäi ilmeisesti hautumaan.

Eläkepaniikki
Näin se on nähtävä ja rehellisesti myönnettävä: eläkkeelle siirtyminen oli minulle vaikea paikka. Työ oli ollut minulle aina hyvin keskeinen elämänsisältö. Parhaimmillaan – tai pahimmillaan - tein oman työn ohessa säännöllisesti juttuja parille kolmelle lehdelle Suomessa ja toimin usean vuoden ajan Ylen Tanskan kirjeenvaihtajana milloin Malmöstä ja milloin ex. vaimoni kotinurkilta Tanskasta käsin.

Kun eläkeikä alkoi lähestyä en ollut lainkaan valmis luopumaan työstä, jota rakastin, ja joka oli minulle henki ja elämä. Toimittajan työ kun poikkeaa monesta muusta sillä tavoin, että joka ainoa juttu tai radiolähetys jonka tein oli pala minun sisimmästäni. Se ei ollut tavara, jonka koneen avulla teen, tai tuote jonka tiskin yli myyn, vaan luova prosessi, osa minua, jonka olin itse ideoinut, toteuttanut ja välittänyt kuuntelijoilleni tai lukijoilleni.

Saatan kuvitella että vaikkapa timpuri kokee jotain samaa katsellessaan rakentamiaan taloja, mutta tuskin vaikkapa Kemira Kemin lannoitetehtaan prosessin hoitaja Helsingborgissa samaistuu lannoitepussin sisältöön samalla tavoin. (Tällä en nyt mitenkään halua tuota prosessityötä sinällään aliarvioida.)

Puolivuosieläkkeelle
Niinpä keksin ihan oman eläkkeelle siirtymisen strategian. Päätin olla töissä niin kauan kuin suinkin, mikä Sveriges Radiossa tarkoittaa 67 vuoden ikää. Mutta 65-vuotiaasta olin kahden vuoden ajan puolieläkkeellä siten, että vietin eläkepäiviä noin puoli vuotta kesäpuoliskon ajan ja töissä noin puoli vuotta talvipuoliskon.

Minusta se oli oiva keksintö, ja moni jolle siitä kerroin ihasteli ratkaisuani.

Siinä ehti saada tuntumaa siihen millaista on, kun jokapäiväistä työhön menoa ei enää olekaan. Mutta tiesi, että puolivuosijakson päätyttyä työn tuoma sisältö elämään oli taattu.

Suomalaisen miehen eläköitymisprosessiin kuului usein ensi töiksi kesämökin kuntoon pano. Niin minullakin. Noiden kahden kesäjakson aikana rakensin vanhempien perintönä sisareni kanssa saamallemme mökkipalstalle uuden saunan, ja itselleni uuden mökin, jonka itse myös suunnittelin.

Rakentamisen ammattitaitoa vaativasta osasta huolehti lähistöllä kesäasunnon omistava timpuri, joka samoihin aikoihin oli myös luopumassa vakinaisesta työstään.

Millä täyttää työtyhjiö?
Elämäni oli ollut liiankin työntäyteistä, siinä määrin etten ollut kehittänyt itselleni sen enempää hyviä kuin huonojakaan harrastuksia. Siksi ajatus eläkkeelle jäämisestä ahdisti. Hyväntahtoinen yleisneuvo oli: ainahan toimittaja voi kirjoittaa. Kirjoita kirja!

Siitähän lähes jokainen toimittaja haaveilee, että ”joskus vielä kirjoitan sen kirjan”. Itse tein sen jo 14-vuotiaana. Käsikirjoitus kävi WSOY:llä ja palautettiin hiukan happamin huomautuksin, ja niinpä pistin sen kotitalon roskien polttouuniin. Sittemmin olen päätynyt siihen, että olen luonteeltani lähinnä raportoija, reportteri, kerron asioista, joita koen, näen ja jonka taustaksi hankin faktaa. Kuten tähän blogiin nyt. Omasta päästäni en juttuja juurikaan keksi.

Eläkkeelle jäämiseni sattui myös saumaan, jossa Lempiarmaani oli omien työpaineidensa (ja ehkä muidenkin syiden takia) päättänyt pitää välimatkaa minuun, ja niinpä olin valintoineni yksin.

Pätevöitymistä eläkkeelle
Vuoden 2004 syksyllä olin työnantajan maksamalla ns. kompetenssilomalla (joka rahoitettiin työnantajan vakuutusmaksujen palautusrahoilla) kaksi viikkoa Malagassa espanjan kielen intensiivikurssilla. Ajatuksena oli yrittää sen jälkeen ammattiliiton järjestämille kursseille, joille vaadittiin espanjan perusopinnot.
Tämä oli minun versioni pätevyyden lisäämisestä. Oli virinnyt ajatus opetella eläkeläisvuosien tarpeiksi espanjaa, ja asua sitten täällä jossakin lämpimässä osan vuodesta. Mm. siksi, että olin lukenut aurinkoise ilmaston hyvistä terveysvaikutuksista.

Työnantajan rahoittama kahden viikon intensiivikurssi kuitenkin onnahteli. Vastoin ennakkotietoja kurssi keskittyi eniten kielioppiin ja vähiten puhumiseen, vaikka painotuksen oli määrä olla päinvastainen. Siksi siitä ei paksuun kallooni paljoakaan tarttunut. Malaga Instituoa pidetään hyvänä opinahjona, ja itsekin sain muutaman kerran kokea todella osaavaa puhe-intensiiviopetusta. Olisipa sitä ollut koko kurssi!

Kävin samalla tutkimassa Aurinkorannikolla suomalaisten suosimaa Fuengirolaa ja Torremolinosta ja vähän muitakin asuinalueita. Jotkut niistä olivat kamalia betonibunkkerieriöitiä. Kun sääkin oli koleanlainen nuo kaksi Malagan viikkoa olivat pettymys.
Tein myös sen viisaan johtopäätöksen ettei etelään pidä muuttaa pelkästään auringon takia. Elämässä pitää olla muutakin sisältöä.


Olisi mennyt paremmin, jos olisin tuota periaatetta noudattanutkin.
Internetin avulla tutkin myös englanninkielisiä alueiden kuten Kyproksen ja Maltan antamia mahdollisuuksia, myös pittoreski Kroatia kiinnosti, mutta en löytänyt hakemaani.

Hyvä Espanjan nettiapu
Ratkaiseva apu etsinnöissäni oli Espanjan osalta aivan oiva nettisivusto www.espanja.org. Sitä suosittelen lämpimästi kaikille, jotka haluavat saada lisätietoa Espanjassa asumisen mahdollisuuksista. Se on suomenkielinen sivusto, jossa käydään Espanjassa asuvien tai asuneiden kesken enemmän tai vähemmän satunnaista keskustelua. Mutta jossa asioista perillä olevat listalaiset neuvovat vähemmän osaavia mitä moninaisimmissa asioissa.

Sivuston juttuja kannattaa ensin lukea ihan vain huvikseen, ja sitten hakea sieltä asiatietoa. Sen HAKU- toiminnon kautta voi etsiä ensin tietoa niistä asioista, jotka itseä kiinnostavat. Jutut voivat olla välillä aika monipolvisia, mutta useimmiten vaivan arvoisia.

Jos tarvitsee täsmätietoa voi sitten kirjautua sivustolle, ja esittää itseään askarruttavia kysymyksiä. Vastauksia saa yleensä hyvin nopeasti.

Olin sen kautta löytänyt Torreviejan ja sen lähiseudut, jotka vaikuttivat varsin houkuttelevilta. Torrevieja sijaitsee suolajärven lähellä, ja sen ilmastoa pidetään hyvin terveellisenä. Se taitaa olla Välimeren seudun toiseksi suurin suomalaiskeskus Aurinkorannikon Fuengirolan seudun ohella. Asuntojen hinnatkin vaikuttivat varsin houkuttelevilta. Eräillä suomalaisvälittäjillä oli valikoimissaan jopa taloja, joissa on niin saunat kuin internetitkin.

Itselleni ne molemmat olivat keskeisiä elämän mukavuuksia, joista tuntui vaikealta luopua.

Mutta espanja.org sivuja lukemalla sain sen vaikutelman, että eri asuinpaikoista keskusteltaessa kukin kehui omaa kulmakuntaansa. Niinpä laitoin sivulle kysymyksen: missä on Espanjan paras kevät ja netti?
Kysymyksen ensimmäisen osan vastaus oli helppo, jälkimmäinen paljon mutkikkaampi (aiheesta mm. tällä blogisivustolla otsikoiden Más Movil sopii porkkanalle sekä Kolmiottelu Más Movil, Yoigo ja Vodafone alla ). Kanarioiden ja muidenkin espanjalaisten käsitys internetin tarpeesta on pahasti jäljessä muusta matkailun kehittämisestä.

Kysymyksen ensimmäisen osan vastaus löytyi tältä sääsivustolta:
http://www.gaisma.com/en/dir/001-continent.html.

Siitä löytyy koko vuoden säätiedot kautta maailman, maanosien, maiden ja paikkakuntien mukaan. Sivu avautuu auringonvalotiedoilla, muut säätiedot pitää kelata sivun alareunan alta esiin.

Tässä Malagan (ja Fuengirolan), Torreviejan sekä Gran Kanarialta Las Palmasin vuoden säätiedot. (Klikkaa kuvaa niin se suurnee!)



Torreviejassa on talvella selvästi lämpimämpää kuin etelämpänä Aurinkorannikolla Malagassa ( Fuengirolassa ). Mutta Gran Kanaria /Las Palmas on sitäkin lämpimämpi. Erityisen mielenkiintoinen on sadepäivien vertailu (wet days). Täällä Gran Kanarialla sadepäiviä ei ole juuri lainkaan. Lisäksi tiesin jo entuudestaan, että etelärannikko on vielä aurinkoisempi kuin Las Palmas pohjoisrannikolla. Tämä totuus on tämänkertaisella talvijaksollani vain vahvistunut.

Tuo vertailutilasto ratkaisi valintani Gran Kanarian hyväksi. Sittemmin olen oppinut, että Gran Kanarian ilmasto on (myös) maailman terveellisimpiä. Syynä on runsas aurinkoisuus, sopiva kosteus ympäri vuoden ja samoin lämpötila, joka pysyy suhteellisen tasaisena koko vuoden. Täällä kesä ei ole yhtä kuuma kuin Välimeren rannalla mikä  ilmenee myös oheisista taulukoista.

Miten päädyin lopulta San Agustíniin ja miten hankin itselleni asunnon – siitä kerron lähiaikoina.